Nuorimmat saksalaiset tuskin edes muistavat, mitä sana "Wirtschaftswunder" - talousihme - tarkoittaa. Sanaa käytettiin aikoinaan kuvaamaan Saksan talouden hämmästyttävän nopeaa toipumista toisen maailmansodan tuhoista ennen kaikkea korkeaan tuottavuuteen ja laadukkaisiin tuotteisiin perustuvan vientimenestyksen avulla.
Kuluneen puolentoista vuosikymmenen aikana Saksan taloudellisessa kehityksessä ei kuitenkaan ole ollut muuta ihmeellistä kuin se, ettei talouskasvu sitten millään ota käynnistyäkseen.
Aivan viime aikoina on kuitenkin ollut nähtävissä merkkejä siitä, että tilanne olisi hiljalleen kääntymässä parempaan päin. Vuoden toisella neljänneksellä kotimainen kysyntä kasvoi ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen, vaikka kokonaistuotanto jäikin polkemaan paikoilleen heikentyneestä nettoviennistä johtuen. Kotimaisen kysynnän kasvua siivittivät yritysten investoinnit, mikä herättää toivoa siitä, että Saksan surkea työllisyystilanne alkaisi vähitellen kohentua.
Selvästi myönteistä on myös se, että Saksan vahvat ammattiliitot ovat alkaneet osoittaa entistä suurempaa joustavuutta työpaikkojen turvaamiseksi. Tämän ansiosta monet suuryritykset ovat onnistuneet ajamaan läpi sellaisia toiminnan tehostamiseen tähtääviä muutoksia - kuten työajan pidentäminen ilman lisäkorvausta - jotka aikaisemmin eivät olisi tulleet kuuloonkaan. Uudistukset ovat puolestaan heijastuneet yksikkötyökustannuksiin, jotka viimeisen viiden vuoden aikana ovat laskeneet kymmenisen prosenttia suhteessa euroalueen keskiarvoon. Suhteessa moniin euroalueen ulkopuolisiin maihin Saksan työvoimakustannukset ovat tosin edelleenkin varsin korkeat.
Toiminnan tehostaminen on näkynyt myös pörssiyhtiöiden tuloksissa. Vuoden toisella neljänneksellä peräti kaksi kolmasosaa Saksan 30 suurimmasta pörssiyhtiöstä pystyivät näyttämään parantuneita tuloksia - parhaimmillaan yli 20 prosentilla - edelliseen vuoteen verrattuna. Ei siis ihme, että myös sijoittajat ovat alkaneet suhtautua entistä toiveikkaammin Saksan talouden tulevaisuudennäkymiin; viime viikolla julkaistu sijoittajien luottamusta kuvaava indeksi nousi korkeimmalle tasolleen 17 kuukauteen.
Talouden ennusmerkit eivät kuitenkaan vielä ole yksiselitteisen myönteisiä. Viime torstaina julkaistu, talouskasvua yleensä varsin luotettavasti ennakoiva Ifo-suhdanneindeksi laski ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen. Syynä olivat ennen kaikkea korkeat öljyhinnat, jotka ovat alkaneet uhata teollisuuden myönteistä tuloskehitystä. Kallis öljy rokottaa myös ennestäänkin vaisua yksityistä kulutuskysyntää.
Juuri yksityinen kulutuskysyntä onkin Saksan talouden heikoin kohta tällä hetkellä. Korkeiden öljyhintojen lisäksi kotitalouksien kulutusintoa hillitsee ennätyksellisen heikko työllisyystilanne. Toistaiseksi työttömyysaste on laskenut vain hieman maaliskuun 12 prosentista, mikä oli korkein lukema koko sodanjälkeisenä aikana.
Vaikka yritysten vilkastunut investointitoiminta onkin herättänyt toiveita työllisyyden kohentumisesta, ihmeitä ei silti kannata odottaa. Ilman rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla työttömyyttä ei ole mahdollista alentaa kovinkaan merkittävästi nykyisestä tasostaan. Miltä Saksan uusi hallitus sitten näyttääkin syksyn vaalien jälkeen, sillä tulee toisin sanoen olemaan edessään melkoinen urakka.
