Talousliite

Hyvää ei tulla hakemaan

TS/<br />- Suomeen mahtuu uusia yrityksiä mille alalle tahansa, jos vain yritystä hoidetaan hyvin, uskoo toimitusjohtaja Eero Kotkasaari.
TS/
- Suomeen mahtuu uusia yrityksiä mille alalle tahansa, jos vain yritystä hoidetaan hyvin, uskoo toimitusjohtaja Eero Kotkasaari.

- On pikkasen vaarallista lokerointia puhua kasvuyrityksistä. Se voi johtaa siihen, että yritysten joukkoon tulee pieni eliittiryhmä, jota pitää palvella eikä sillä niin hirveästi voiteta. Jos taas koko yrityskenttä saadaan investoimaan ja maahan kasvavia yrityksiä, niin sillä on erittäin suuri merkitys, Kotkasaari sanooo.

Työllisyys parantuisi Kotkasaaren mielestä nopeimmin, jos jo toimivat yritykset kasvaisivat ja potentiaalia löytyy pk-yritysten viennistä. Pullonkaulana ovat ongelmat kansainvälistymisessä. Tilanteen kummallisuutta lisää se, että tuotekehitysprojektin aloittaminen on helppoa.

- Se toimii hyvin ja muutamassa päivässä tuotekehitysprojektiin saadaan mukaan kaikki asiantuntijat ja palvelu koskee kaikkia yrityksiä toimialasta riippumatta.

Seinä tulee vastaan, kun erittäin hyvä tuote on valmis.

- Olen huomannut, ettei kukaan tule sellaista Riihimäeltä hakemaan. On mentävä maailmalle. Tässä on sama logiikka kuin lavatansseissa. Kotoa ei haeta, vaan tyrkylle on mentävä, tiivistää Kotkasaari.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viestiä kannattaa kuunnella, koska Joutsenen tuotannosta puolet menee vientiin. Vienti alkoi jo 1980 -luvun alussa ja impulssi tuli untuva-alan kansainvälisessä kokouksessa. Samaan lounaspöytään osuneet japanilaiset arvelivat, että suomalaisilla untuvapeitteillä olisi kysyntää Japanissa.

Suomen Tokion suurlähetystön selvittämään asiaa ja pian edessä oli matka Japaniin. Se maksoi kolmetuhatta euroa.

- Se oli hirveä summa, kun ei tiennyt tuleeko panostuksesta mitään, mutta kun saimme kauppa- ja teollisuusministeriöltä viennin edistämisavustusta tuhat euroa jakamaan riskiä, ajattelin, että mennään sitten, muistelee Kotkasaari.

- Nyt ollaan myyty Japaniin 15 miljoonalla eurolla Riihimäellä tehtyjä untuvapeitteitä. Onkohan valtiolla ollut parempia investointeja, hän kysyy ja muistuttaa, että pk-yritykset tarvitsevat vastaavanlasta riskin jakamista myös tänään.

Pk-yritysten vientiä helpottavia kansainvälistymispalveluita ei kuitenkaan ole tarjolla tasaisesti koko maassa.

- Finnpro toimii vain Helsingissä ja Oulussa, mutta henkilökohtaista kansainvälistymiseen liittyvää palvelua pitäisi olla esimerkiksi TE-keskuksissa. Tuotekehitysinvestoinnit ovat äärettömän tärkeitä, mutta rahaa tulee vasta kun tuote on myyty ja pk-yrityksissä on puutetta vientiosaamisesta.

Ongelma on Kotkasaaren mukaan noussut esiin vasta viime vuosina nopeasti kasvaneen pk-yritysten kansainvälistymisen myötä. Pk-yritysten viennin kasvattamisessa on paljon potentiaalia, sillä tuotannosta vain noin kolmannes menee vientiin. Viime vuonna pk-yritysten viennin arvo oli seitsemän miljardia euroa eli noin 16 prosenttia koko viennistä.

Kotkasaari kiinnittää huomiota myös siihen, miten pk-yritysten vienti suuntautuu lähialueille ja lisäksi Japaniin.

- Pk-yritykset eivät vieneet Neuvostoliitoon, mutta nyt Venäjän vienti on voimakkaasti lisääntynyt. Venäjä on meille luonnollinen vientimaa ja se kehittyy hyvin voimakkaasti.

Venäjä on myös Kotkasaaren yritykselle merkittävä vientimaa.

Anne Kuorsalo