Etenkin viihde- ja naistenlehdet ovat pommittaneet kustantajaa, vireää Teosta. Kustantajalta ei kuitenkaan heru tuoreesta esikoiskirjailijasta edes valokuvaa, saati puhelinnumeroa.
Silti veikkaan, että Mantila on tämän syksyn medialemmikki. Nainen on julkaissut esikoiskirjansa, joka pysäyttää ja vangitsee lukijan. Varpunen on rikosromaani ja kuitenkin paljon muuta. Se on taviksen kasvukertomus ja tarkkavainuinen kuvaus ihmisistä heikkouksineen elämän virrassa.
Kustantaja mainostaa kirjaa "hellänä moraliteettina". Varpunen on jo Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Myöhemmin syksyllä kasvottomana tunnettu kirjailija panee persoonansa peliin Helsingin Kirjamessuilla. Finlandia-ehdokkuudesta on liian aikaista puhua.
Mantilan päähenkilö on vakuutuspetoksia tutkiva nelikymppinen ja lapseton Inkeri Ahola . Raadollinen antisankaritar Inkeri Ahola on toista maata kuin monet muut viime aikojen rikosromaanien terhakkaat tytöt.
Sivuosiinkin Mantila on valinnut on jämerää kalustoa: rikostutkijoita, poliisia ja puolustusvoimia. Se tarkoittaa myös, että kirjailija on todella uinut rikosten ja vakuutuspetosten maailmaan. Kirja alkaa matkustajalaivan uppoamisella ja jatkuu kauppakeskuksessa ruuhka-aikaan räjähtävällä pommilla.
Tuttua, vai mitä?
Mantila heittäytyi aiheeseensa tekemällä perusteellisen taustatyön.
- Istuin keskusrikospoliisissa ja vakuutusyhtiössä kuuntelemassa ja haastattelemassa asiantuntijoita useaan otteeseen. Tutkijoilla on ihan oma tapansa havaita asioita ja ketjuttaa havaintojaan. Pohdin kuulemaani ja näkemääni kuukausikaupalla ja opettelin rikostutkijan ammatin logiikkaa. Luin tarkkaan läpi sen tutkinta-aineiston, mihin suinkin pääsin käsiksi - osa aineistostahan on julistettu salaiseksi.
Täydellinen vakuutuspetos?
- Mietin kyllä, millainen se voisi olla. Suunnittelen sitä koko ajan, Mantila sanoo.
Äänessä on Mantilalle ominaista synkkää ironiaa, joka saa lukijan odottamaan jo seuraavaa Inkeri Ahola -kirjaa.
Joukkuepelistä yksilölajiin
Mantilan hieno esikoisteos syntyi kuulemma vahingossa. Hän oli tekemässä elokuvakäsikirjoitusta vakuutuspetoksista, mutta materiaalia kertyi ja kertyi, liikaa elokuvaan. Kun Teos-kustantamon Silja Hiidenheimo sai luettavakseen liuskat, hän näki heti, että romaanihan siitä oli tulossa. Ja niin Mantila ryhtyi romaanikirjailijaksi.
Tiimin vetäjä siirtyi joukkuepelistä yksilölajiin, jonka hän väittää sopineen itselleen aina parhaiten myös urheilussa. Lempilajeja ovat pyöräily ja hiihto.
Varpunen-kirjan päähenkilössä on paljon Mantilaa itseään.
- En tosin ole koskaan ollut säännöllisessä työssä, kuten Inkeri Ahola ja minulla on lapsi. Mutta se, mitä päähenkilö miettii kampaajalla tai kapakassa - totta kai siinä on minua. Ja tietty päämäärättömyys, ajelehtiminen tilanteesta ja sattumuksesta toiseen, se, että tapahtumat vain tulevat kohdalle yhtäkkiä, ei mitenkään suunnitellusti. Vaikka minullakin on kova yritys, niin loppupeleissä tulee sitten kangistuminen, Mantila tuumii kuvaillessaan elämäänsä - ja samalla itse asiassa vähättelee itseään. Sillä elokuvan tekemisessä jos missä on hallittava leadershipin kulmakivet organisoinnista motivointiin ja delegointiin.
Taiteen tekeminen on kurinalaista työtä, jolle struktuurin sanelee talouden todellisuus. Raamina on raha - tai sen puute.
Mantilan tekemisiä tuntuu myös hallitsevan tiukka eettinen selkäranka. Ihminen on ehjä ja onnellinen vain toteuttaessaan todellista sydämensä ääntä, seuratessaan tähteään.
Kun valitsee tämän elämäntavan, joutuu kärsimään tekojensa seuraukset Olisi helppo sanoa, että "minä en kyllä lähtisi Hollywoodiin" - mutta ei minua edes ole sinne pyydetty. Enkä osaisi siellä mitään tehdäkään. En ole suostunut täälläkään tekemään edes mainoksia, kun siitä ei kumminkaan tulisi mitään. En hallitsisi niiden vaatimaa erityisosaamista, Mantila paljastaa.
Ennen kuin seuraava Inkeri Ahola -kirja tulee - jos ylipäätään on tullakseen - Mantilaa työllistää oma tuotantoyhtiö Do Films Oy. Työn alla on dokumentti tuholaisten torjujista. Mantila tuottaa dokumentin, jonka ovat tehneet Katja Lautamatti ja Mina Laamo . Seuraavaksi suunnitteilla on Kaarina Hazardin ja Leea Klemolan kirjoittama kolmiosainen sarjafilmi Hopeanuolet, jonka Mantila aikoo ohjata. Road movie -tyyppisessä sarjassa aikuiset naissankarittaret seikkailevat halki Suomen, Helsingistä Kokkolaan. Rahoitus on toistaiseksi arvoitus, mutta jos hyvin käy, Hopeanuolet kiitävät Suomen maanteillä ensi maalis-huhtikuussa.
Marja Krons
