Uusi tasa-arvolaki toi vipinää
tasa-arvovaltuutetun toimistoon
Uusi tasa-arvolaki on tuonut rutkasti lisää työtä tasa-arvovaltuutetulle ja alan konsulteille. Kesän alussa voimaan tullut laki velvoittaa työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman sakon uhalla. Määräys koskee kaikkia vähintään 30 hengen työpaikkoja.
Tasa-arvosuunnitelmaa työpaikoilta on edellytetty jo vuodesta 1995, mutta nyt sen osana vaaditaan tehtäväksi myös kartoitusta miesten ja naisten palkoista.
- Uusi laki lisää aina yhteydenottoja tasa-arvovaltuutetun toimistoon, niin kävi myös edellisellä kerralla vuonna 1995. Lisäksi uutta lakia koskevia puhepyyntöjä tulvii toimistoon, kertoo tasa-arvovaltuutettu PäiviRomanov .
Vuosittain 1300 yhteydenottoa
Tasa-arvovaltuutettu saa vuosittain noin 1 300 yhteydenottoa. Yksityishenkilöiden lisäksi yhteyttä ottavat myös ammattiliitot, yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot. Eniten kysymyksiä ovat Romanovin mukaan herättäneet tasa-arvosuunnittelua koskevat uudet säännökset.
- Ilmeisesti se, että julkisuudessa on paljon puhuttu tasa-arvosuunnittelusta, on herättänyt työpaikat suunnitelmien tekoon, arvelee tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anne Paasikoski.
Konsulttien kysyntä lisääntynyt
Tasa-arvolain uudistus on kasvattanut myös alan konsulttien kysyntää. Työpaikoilla kaivataan konkreettista opastusta siihen, miten tasa-arvosuunnitelma tulisi tehdä.
- Meillä on sellainen tunne, että yritykset alkavat nyt herätä tähän. Tuntuu, että tämä asia on tullut tunnetummaksi lain uudistuksen myötä, sanoo World of Management Finlandin (WoMin) toimitusjohtaja, tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio .
WoM tarjoaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvää koulutusta ja opastaa tasa-arvosuunnitelmien tekemisessä. Työelämän ja työyhteisöjen tasa-arvoon erikoistunut yritys on toiminut vuodesta 2000.
Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvokonsultti ovat uuteen lakiin pääosin tyytyväisiä, mutta ongelmakohtiakin heidän mielestään löytyy.
Lain noudattamista valvova tasa-arvovaltuutettu tarvitsisi lisää resursseja.
Toimeenpano vaatii voimavaroja
- Olen kritisoinut sitä, että lain valmistelussa ei oltu juurikaan arvioitu lain valvontajärjestelmän toimivuutta ja sen kehittämistä. Myös resurssikysymys on olennainen. Silloin, kun velvoitteita ja valvottavaa lisätään lailla, olisi myös toimeenpanoon panostettava.
- Toimeenpano puolestaan vaatii voimavaroja, joita tasa-arvovaltuutetun näkökulmasta katsottuna edelleen on aivan liian vähän, Romanov sanoo.
Yksittäisenä ongelmana tasa-arvovaltuutettu näkee uuden lain kaksi erilaista kanneaikaa.
Kanneaika työhönottoa koskevissa asioissa on edelleen vuosi, kun se muissa asioissa on kaksi vuotta.
Laki ei myöskään määrittele syrjintää kovin helppotajuisesti, Romanov kritisoi.
