ERJA TAPANA
Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen ja sitä kautta myös lapsen allergian kehittymiseen. Kun imettävä äiti syö runsaasti C-vitamiinipitoisia ruokia ja välttää ns. kovia rasvoja, lapsen allergiariski saattaa pienentyä. Mutta vitamiini pitää saada ruuasta, sillä purkkivalmisteet eivät kohenna äidinmaidon vitamiinipitoisuutta. Tähän tulokseen on päätynyt elintarviketieteen maisteri Ulla Hoppu.
Hän tutki lastentautiopin alaan kuuluvassa väitöstyössään allergiaperheiden imettäviä äitejä, joilta kerättiin rintamaitonäytteitä ja ruokavaliotietoa. Heidän lapsiaan seurattiin ensimmäisen ikävuoden ajan, jolloin sairastumisriski on suurin.
Lapsille tehdyillä ihopistokokeilla tutkittiin, kuinka moni ryhmästä on herkistynyt yleisille ruoka-aine- tai hengitystieallergeeneille.
Lisäksi selvitettiin, moniko potee atooppista ihottumaa. Tutkimuksen toteutti professori Erika Isolaurin johtama työryhmä Turun yliopistossa.
- Allergisten äitien rintamaidon C-vitamiinipitoisuus on yleensä alhainen, koska he ovat omien oireidensa vuoksi vältelleet kasviksien ja hedelmien nauttimista.
Hoppu ihmettelee yleisiä ruokavalio-ohjeita, sillä niiden noudattamisella ei ole ainakaan ennaltaehkäisevää vaikutusta.
- Ja citrus-hedelmien välttelystä voi olla ehkäisymielessä jopa haittaa.
Tutkimuksessa ruuasta saatu C-vitamiini lisäsi rintamaidon C-vitamiinin määrää. Ja lisääntyneellä C-vitamiinipitoisuudella taas oli vaikutusta lapsen entistä vähäisempään atooppiseen ihottumaan ja herkistymisen riskiin.
Kaikkiaan seurantatutkimuksessa oli mukana 60 äitiä ja lasta.
Ruokavalioon lisää marjoja ja rypsiöljyä
Hyviä C-vitamiinin lähteitä tutkijan mukaan ovat suomalaiset marjat, kuten mustaherukka, mustikka, vadelma, tyrni sekä kasviksista muun muassa kaalit.
Myös äidin nauttiman rasvan laadulla ja määrällä on vaikutusta lapsen allergiariskiin.
Lapsen allergiaa ja atooppista ihottumaa ehkäisevä äidin imetysajan ruokalista sisältää runsaasti monityydyttymättömiä, kuten kotimaista rypsiöljyä, mutta vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja, esimerkiksi voita.
Suositeltavaa on, että äiti noudattaa monipuolista ruokavaliota koko odotusajan. Näin hän kerää ravintoainevarastoja, jotka tulevat käyttöön imetysaikana.
Rintamaito on Hopun mukaan lapselle parasta ravintoa, ja täysimetystä suositellaankin ensimmäisten kuukausien ajaksi. Äidinmaito kun antaa parhaan suojan allergioiden kehittymistä vastaan, vaikka sen laatu vaihteleekin.
Allergiset sairaudet ovat kaiken aikaa yleistyneet, ja nyt ne ovat Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Taudin taustalla on perinnöllinen taipumus, mutta se ei yksinään selitä yleistymistä, myös ympäristötekijöillä on vaikutuksensa.
Länsimaiden lapsista kolmannes potee jonkinlaista allergiaa.
Ravinnon lisäksi lapsen allergiariskiä lisäävät vanhempien tupakointi, ympäristösaasteet sekä liian puhdas ympäristö, josta puuttuvat mikrobikontaktit.
- Maaseudun karjatilat ovatkin hyviä kasvuympäristöjä.
Ulla Hopun väitöstutkimus tuo kosolti uutta tietoa imetysajan ruokavalion ja allergioiden yhteydestä. Tuloksia voidaan esimerkiksi hyödyntää neuvoloissa allergiaperheiden ravitsemusneuvonnassa.
ETM Ulla Hopun väitöskirja "Äidin imetysajan ruokavalio, rintamaidon koostumus ja lapsen allerginen sairaus" esitetään tänään lauantaina kello 12 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa Pharmacityn auditoriossa, Itäinen Pitkäkatu 4. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jussi Huttunen Suomalaisesta Lääkäriseura Duodecimista ja kustoksena professori Olli Simell.
