EEVA SUOJANEN
Loimaan Kojonkulmalla kyläläiset ovat päättäneet, ettei kyläkoulun lakkauttamisesta enää taistella eikä ruikuteta. Koko taistelu aiotaan ehkäistä ennalta ja huolehtia siitä, että kylässä riittää elinvoimaa ja lapsellisia asukkaita.
Kojonkulman koulu on nyt Loimaan kaupungin toiseksi pienin: 1-6-luokkalaisia koululaisia ja esikoululaisia on 40. Laskettavissa olevien koululaisten määrä on lähivuosina hienoisessa nousussa.
Kyläyhdistys on ryhtynyt kampanjoimaan uusia asukkaita tonteilla ja asunnoilla. Maatiloilla ollaan valmiita lohkaisemaan tonttimaita myyntiin kylän tulevaisuuden varmistamiseksi. Tällä hetkellä tonttipörssissä on myynnissä kymmenkunta asuinpaikkaa ja kyläläisten toivotaan edelleen aktivoituvan maakauppoihin.
Kojonkulman kyläyhdistys sai Loimaiden liitoksen yhteydessä jaettua kylien kehittämisrahaa ja päätti ensimmäiseksi sijoittaa rahoja markkinointikampanjaan. Kunnan vahvuuksia ja tontteja esitellään kylän kotisivuilla ja esitteissä. Sopiville messuillekin on suunniteltu lähteä, jos myytäviä tontteja ja asuntoja saadaan tarpeeksi.
Myytävät tontit ovat noin 3000 neliön kokoisia.
- Reilut tontit ovat sitä maaseutumaista asumista, jota haluamme korostaa. Lisäksi kyläläiset saavat kunnan putkesta hyvää vettä. Syksyllä ryhdytään pohtimaan yhteisiä jätehuoltoratkaisuja, kertoo tonttiprojektin yhdysmies Pauli Sosi .
Luonto ja palvelut lähellä
Maaseutuasumisen lisäksi Kojonkulmalla on kaupunginvaltuutettu Teuvo Suomisen mukaan tarjottavana muitakin vahvuuksia.
- Lähellä ovat sekä luonto että kaupungin palvelut. Täällä on hyvä yhteishenki ja paljon yhdistyksiä.
Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kehaisee kojonkulmalaisten asukasprojektia.
- Paras keino säilyttää koulu ja palveluita on miettiä tulevaisuutta pitkällä aikavälillä ja ennakoiden. Kylillä, joissa havahdutaan koulun lakkauttamisuhkaan, ollaan jo vähän myöhässä.
Maallemuuttokohdetta hakevalle lapsiperheelle kyläkoulu on valtti.
- Pienempiä opetusryhmiä, turvallista kasvuympäristöä ja isompaa pihaa arvostetaan. Työpaikkaa ei asuinkylältä tarvitse löytyä: uusimman tutkimuksen mukaan ihmiset hyväksyvät helposti 45 minuutin työmatkan.
Kyläasiamiehen mukaan tärkeää on saada lapset ja nuoret mukaan kylätoimintaan ja kyläläisyyteen.
- He ovat aikanaan potentiaalisia paluumuuttajia. Monet palaavat maailmalta mielellään lapsuuden maisemiin, jos muistot ovat hyvät.
Muutama vuosi sitten Kojonperälle muuttaneet Virpi Kapanen ja Annikaisa Mykkänen ovat lähteneet kylän "mannekiineiksi". Kylän uudessa esitteessä naiset kertovat maallemuuton onnistumisesta.
- Toimiva kyläkoulu oli muuton tärkein peruste - mukavia yllätyksiä olivat kylällä toimiva ryhmäperhepäiväkoti ja äiti-lapsi -kerho, kolmen lapsen äiti Annikaisa Mykkänen sanoo.
- Tunnen tulleeni kotiin, enkä kaipaa enää muualle, hehkuttaa Turusta muuttanut Virpi Kapanen. - Täällä on talkoohenkeä ja hyviä ystäviä.
