Amerikkalaisjournalistit hävisivät
taistelun lähdesuojasta
MIKA HORELLI
Yhdysvaltain lehdistön mahdollisuudet valtaapitävien vahtimiseen heikkenivät oleellisesti, kun maan korkein oikeus julkisti päätöksen olla ottamatta käsittelyyn kahden journalistin vetoomusta lähdesuojansa säilyttämisen puolesta.
Pulizer-palkittua New York Timesin toimittajaa Judith Milleria ja Time -lehden toimittajaa Matthew Cooperia odottaa nyt vankeus, jonka perusteena on heidän päätöksensä olla kertomatta oikeudelle, mikä viranomainen vuoti lehdistölle kaksi vuotta sitten keskustiedustelupalvelun, CIA:n, agentin Valerie Plumen henkilöllisyyden.
Todisteiden salaamista
Alempien oikeusasteiden päätösten perusteella sekä Miller että Cooper on tuomittu törkeän rikoksen todisteiden salaamisesta ehdottomiin puolentoista vuoden vankeusrangaistuksiin, jos he eivät paljasta lähdettään. Yhdysvaltain lakien mukaan CIA:n agenttien paljastaminen on törkeä rikos, jos paljastaja on itse viranomainen.
Korkeimman oikeuden nyt kieltäydyttyä ottamasta juttua käsittelyyn asia palaa samaan piirituomioistuimeen Washingtoniin, jossa vankeusrangaistus on jo langetettu. Tämän ennakoidaan lähettävän toimittajat saman tien kärsimään tuomiotaan, mikäli nämä eivät vieläkään suostu rikkomaan lähteensä suojaa. Miller on jo ilmoittanut mieluummin istuvansa tuomionsa kuin paljastavansa lähdettään.
- Journalistit eivät yksinkertaisesti kykene täyttämään tehtäväänsä, jos he eivät voi käyttää nimettömiä lähteitä, Miller varoitti antamassaan lausunnossa.
- Journalismin lähdesuoja on keskeinen osa demokratiaan kuuluvaa lehdistön vapautta.
Vakava isku
Yhdysvaltojen mediassa korkeimman oikeuden ratkaisua pidetään vakavimpana iskuna sananvapautta vastaan vuosikymmeniin. Päätös käytännössä lopettaa lehdistön lähdesuojan olemassaolon, ja muun muassa hallinnon väärinkäytöksistä nimettöminä vuotaneet virkamiehet joutuvat nyt ottamaan huomioon, että reportterit, joille he paljastuksia tekevät, saatetaan vankeuden uhalla pakottaa paljastamaan heidän henkilöllisyytensä. Tulevaisuudessa yhä harvempi virkamies uskaltaa vuotaa hallinnon väärinkäytöksiä lehdistölle pelätessään paljastuvansa sen jälkeen, kun asiasta raportoineet journalistit on pakotettu paljastamaan heidät.
Nimettömien lähteiden käyttö on ollut Yhdysvalloissa yleistä erityisesti poliittisia väärinkäytöksiä tutkivassa journalismissa. Muiden muassa Richard Nixonin rikollinen toiminta Watergate-skandaalin yhteydessä 1970-luvun alussa olisi todennäköisesti jäänyt paljastumatta, jos silloinen FBI:n kakkosmies, kuukausi sitten itsensä 'syväkurkuksi' myöntänyt Mark Felt olisi pelännyt paljastumista vuotaessaan tietoja Washington Postin toimittajille Bob Woodwardille ja Carl Bernsteinille.
