Vrouw Marian suojavyöhyke
on oikeudellisesti epävarma
SEPPO SUDENNIEMI
Museovirasto ei eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan menetellyt lainvastaisesti määrätessään kesällä 1999 arvohylky Vrouw Marian ympärille suojavyöhykkeen.
Sukellus- ja ankkurointikielto on kuitenkin oikeudellisesti epävarmalla pohjalla, jonka vuoksi Jääskeläinen kehottaa museovirastoa ryhtymään asiassa pikaisiin toimiin.
Museovirasto ei menetellyt virheellisesti evätessään Pro Vrouw Maria -yhdistykseltä hylyn kuvaamisen kesällä 2000.
Yhdistyksen juristeihin lukeutuva Jussi Kähäri kanteli huhtikuussa 2003 oikeusasiamiehelle merimuseon ja metsähallituksen menettelystä Saaristomeren kansallispuiston alueella sijaitsevan hylyn suojelusta. Vuonna 1771 uponnutta hylkyä ympäröi halkaisijaltaan 1500-metrinen suojavyöhyke, jonka alueella kaikki sukellustoiminta ja alusten ankkurointi on kielletty.
Kähäri katsoi, että vesistö oli suljettu lainvastaisella menettelyllä. Vesialueen sulkeminen loukkasi perustuslain liikkumisvapautta ja sukeltaminen on rinnastettavissa uimiseen. Vesistön sulkeminen yleiskäytöltä on mahdollista vain laillisen oikeuden perusteella.
Kantelussa korostettiin sitä, ettei muinaismuistolaista voi päätellä sitä, oliko museovirastolla toimivaltaa kieltää sukeltaminen tai sopia kiinteistön omistajan kanssa ulkopuolisia tahoja sitovasta rajoituksesta alueella, joka on laajempi kuin muinaisjäännöksen säilymiseksi tarvittava tila.
Kajoamiskielto tulkinnanvarainen
AOA:n mukaan museovirasto ei ole voinut vesialueen omistajan eli metsähallituksen kanssa tehtyyn suoja-aluesopimukseen sisällytetyillä sopimusmääräyksillä saada aikaan yleisiä, sopimuksen ulkopuolisia tahoja sitovia rajoituksia.
Muinaismuistolain kajoamiskielto on Jääskeläisen mukaan sisällöltään tulkinnanvarainen. Siinä ei määritetä riittävästi, missä määrin kajoamiskielto estää tai rajoittaa sukeltamista tai ankkuroimista suoja-alueella.
Hylyn löytänyt ammattisukeltaja Rauno Koivusaaren ryhmä katsoi, että heitä ei ollut kohdeltu tasapuolisesti hylyn kuvauslupia myöhemmin myönnettäessä.
Pro Vrouw Maria -yhdistys halusi kuvata hylkyä dokumenttielokuvaa varten ja haki sitä varten kuvauslupaa, jonka museovirasto hylkäsi huhtikuussa 2000. Museovirasto olisi sallinut kuvaamisen sen johtaman tutkimusleirin yhteydessä ja valvottuna ja halusi käyttöoikeuden kuvamateriaaliin.
AOA:n mukaan muut hylyllä kuvanneet yhtiöt tekivät kuvaukset juuri tutkimusleirien yhteydessä. Tutkimuksessa ilmennyt seikkoja, joiden mukaan museovirasto olisi asettanut Pro Vrouw Maria -yhdistyksen muita huonompaan asemaan.
