Lasi on ikkunaa ihmeellisempi
Rakennusmateriaalina lasi on kehittynyt huimasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Karkaistun ja pinnoitetun lasin monipuolisista ominaisuuksista vain murto-osa on toistaiseksi hyödynnetty kaupallisesti. Lasialalla on edessään valtaisan kasvun markkinat, kun tutkimus- ja kehitysprosesseista putkahtaa yhä uusia innovaatioita, erilaisilla pinnoitteilla aikaansaatuja sovellutuksia. Lasin merkitys jokapäiväisessä elämässämme kasvaa pikku hiljaa. Trendi on nimeltään 'all-around-visuability', jolle suomenkielistä vastiketta on vaikea keksiä.
Suomi on lasin prosessointiin liittyvän kone- ja laiteteknologian johtavia maita. Kyro Oyj:n Glaston Technologiesin lasikoneryhmään kuuluva turvalasikoneiden markkina- ja teknologiajohtaja Tamglass Oy tuottaa Suomessa Tampereella, USAssa, Brasiliassa ja Kiinassa koneita lasin prosessointiteollisuudelle. Tamglass on saavuttanut vahvan jalansijan tieteellisteknisillä panostuksillaan. Yrityksen järjestämä GPD eli Glass Processing Days -konferenssi on lasin prosessoinnin merkittävin ja suurin tapahtuma maailmassa.
- Autoteollisuuden käyttämä lasi on jo lähes yksinomaan turvalasia. Rakennus-, sisustus- ja kodinkoneteollisuudessa toistaiseksi vain kolmasosa. Siellä on tilaa kasvaa ja toteuttaa uusia teknologioita. Tiedon kasvaessa myös säännökset lisääntyvät. Mahdollisuuksia on loputtomiin, täysin erilaisia markkinoita ja tarpeita, kuvaa Tamglass Oy:n rakennusteollisuuden liiketoimintajohtaja Mauri Leponen .
- Raakalasia valmistaa muutama suuri lasitehdas maailmassa. Kun raakalasi karkaistaan tai laminoidaan, siitä tulee turvalasia. Turvalasia pinnoittamalla saadaan lasille uusia ominaisuuksia, selventää Leponen lasinvalmistuksen ketjua. Hän esittelee Tamglassin tuotannosta maailman suurinta pinnoitetun turvalasin karkaisukonetta.
- Kun rakennusten lasipinnat kasvavat, vaaditaan yhä suurempia yksittäisiä elementtejä. Arkkitehdit haluavat mahdollisimman vähän raameja näkyviin. Tietysti lasi vaatii kaverikseen myös muita rakenteita, betonia, terästä ja alumiinia. Julkisten rakennusten ohella turvalasia käytetään parvekelaseihin, terasseihin ja viherhuoneisiin.
Tärkeä osa energiatehokkuutta
Lasi on oleellinen osa rakennuksen energiatehokkuutta. Ajatus ei avaudu heti, jos muistaa 1970 -luvun energiakriisin seuraukset. Alettiin tehdä vähän ja pieniä ikkunoita, jotta estettäisiin lämpöenergian hukka.
- Tuolloin ei ollut olemassa eristys- monikerros- ja energiansäästölaseja tai lämmitettäviä laseja. Kuviteltiin, että vähentämällä ikkunoita energiaa säästyy. Ei otettu huomioon, että pimeät huoneet vaativat jatkuvaa keinovaloa. Valaistuksen osuus energiankäytöstä on rakennuksen eliniän aikana merkittävä.
- Nykylasista lämmitetty sisäilma ei pakene ulos, eikä ikkunasta vedä. Myös ulkoa tuleva auringon lämpö saadaan talteen ja pidettyä sisällä. Kuumissa ilmastoissa lasilla voidaan estää lämpöä tulemasta sisään. Huone pysyy viileämpänä ja tarvitaan vähemmän energiaa jäähdytykseen.
- Keski-Euroopassa lasi otetaan aina mukaan rakennestruktuuriin, kun aletaan suunnitella nykyaikaista rakennusta. Saman rakennuksen eteläpuolella saatetaan käyttää toisenlaisia laseja kuin pohjoispuolella. Sisään tulevan luonnon valon määrä pyritään aina maksimoimaan. Se on viihtyvyystekijä ja lisää ihmisten hyvinvointia. Miksi ihanasta päivänvalosta saisi nauttia vain ulkona, Leponen haastaa.
GPD konferenssin puheenjohtaja Jorma Vitkala Tamglassista on johtanut tapahtumaa alusta lähtien. Luennoilla on käsitelty usein päivänvalon vaikutuksia mielialaan sekä ihmisen fysiologiseen ja psykologiseen käyttäytymiseen.
- Esimerkiksi ostoskeskuksissa, joissa on runsaasti päivänvaloa, ostetaan enemmän. Sairaalahuoneissa ikkunoiden lähellä potilaat paranevat nopeammin.
Pinnoite on päivän sana
Valon läpäiseminen on lasin perinteisin tehtävä. Uudet mainiot ominaisuudet saadaan aikaan pinnoitteilla. Mauri Leponen havainnollistaa tätä silmin havaitsematonta teknologiaa.
- Puhutaan nanoteknologiasta, koska lasin päälle asetettavat hiukkaset ovat niin pieniä. Kun pinta tehdään karheaksi, lasin pinta-alaa voidaan kasvattaa vaikka satakertaiseksi. Pinnoite voi koostua jopa kahdestatoista eri kerroksesta; eristeistä ja eri materiaaleista. Niiden yhteensovittaminen on vaativaa, jotta lasi säilyy läpinäkyvänä.
Pinnoite- ja nanoteknologia tulevat Leposen ja Vitkalan mukaan mullistamaan lasiteollisuuden. Laajemmassa mittakaavassa tämä tapahtuu muutamien vuosien päästä. Käyttökohteita löytyy, sillä lasi eristää ääntä, kestää iskuja ja ääriolosuhteissa luoteja ja räjähdyksiä, on paloturvallinen, likaa hylkivä ja itsepuhdistuva. Lasi on myös lämmityselementti ja kaiken lisäksi se on ekologinen ja kierrätettävä.
Kokonaisenergia ratkaisee
- Energiansäästö nousi tämän kesän GPD:n aiheista ylitse muiden, valottaa Vitkala. Käytännössä lähes puolet koko maailman energiankulutuksesta vie rakennusten ilmastointi, lämmitys, jäähdytys ja valaistus. Nopeimmat energian säästöt saavutettaisiin juuri näissä. Toisen puolen vievät liikenne ja teollisuus, vaikka yleisesti luullaan niiden kahmaisevan leijonanosan.
Ratkaisevaa on kaiken energiakulutuksen summa.
- Perinteinen seinäratkaisu eristevilloineen on termisesti paras mahdollinen, mutta toisaalta talot eivät voi olla umpioita vaan tarvitaan enemmän keinovaloa ja siinäkin energiaa palaa. Tämän lisäksi lasikerroksia ja tyyppejä kasvattamalla saadaan aikaan ideaalitilanne, konkretisoi Mauri Leponen.
Päivi Marjomaa