Turun elinkeinopoliittiset yhtiöt joutuvat syömään pesämunaansa
HANNU MIETTUNEN
Turun kaupungin elinkeinopoliittiset yhtiöt ovat osoittautuneet taloudellisesti haavoittuvammiksi kuin perustamishetkellä ajateltiin.
Jos suunta ei käänny, yhtiöihin rahana, omaisuutena ja lainatakauksina sijoitettu noin 50 miljoonan euron potti hupenee pikku hiljaa.
Heikoin lenkki eli Biolaakso Oy on enää 350 000 euron päässä selvitystilasta. Yhtiö aiotaan pelastaa kiipelistä pienentämällä sen osakepääomaa, jolloin lain vaatimus oman pääoman osuudesta täyttyy helpommin.
Logistiikkayhtiö Pilot selvisi jo tässä kuussa häämöttäneeltä kassakriisiltä vain kaupunginhallituksen myöntämän yli 300 000 euron lisämäärärahan turvin.
Biolaakson emokonsernilla Turku Science Parkillakin on velkaa 23 miljoonaa eli 2,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin omaa pääomaa.
Tase on kiinteistöomistusten ansiosta vahva, mutta rakennusten todellista jälleenmyyntiarvoa on vaikea ennustaa.
Alkupääoman tuoton piti kattaa kulut
Yhtiöitä ei alun alkaenkaan ole perustettu tuottamaan voittoa, vaan edesauttamaan Turun elinkeinoelämän kehittymistä. Tarkoitus oli kuitenkin, että kaupungin antaman alkupääoman tuotto riittäisi kattamaan kulut.
Toisin on käynyt. Biolaakso Oy tuotti viime vuonna tappiota 25,6 prosenttia liikevaihdostaan, koko Turku Science Park -konsernikin lähes 20 prosenttia.
Parhaiten menee tietoliikennealaan erikoistuneella ICT Turulla. Sen tappio oli kahdeksan prosenttia liikevaihdosta.
Kun mukaan otetaan Pilot, neljän yhtiön tappiot nousevat viime vuodelta noin kahteen miljoonaan euroon.
Muodollisesti Science Park
-konsernin tulos parani edellisvuotisesta noin 700 000 eurolla. Se olisi kuitenkin huomattavasti huonompi, jos ei yhtiö olisi myynyt pois kiinteistöomaisuuttaan. Suurimman osan osti takaisin Turun kaupunki, joka oli alun perin luovuttanut kohteet yhtiön osakkeita vastaan.
Biolaaksosta tyhjänä 6 000 kerrosneliötä
Elinkeinoyhtiöiden suurimmat ongelmat liittyvät kiinteistöihin. Biolaakso rakensi Lausteelle vuonna 2003 noin 22 miljoonaa euroa maksaneen lääketehtaan. 12 000 kerrosneliön tehdasta mainostettiin rakentamisaikana jopa Pohjoismaiden sillä hetkellä kalleimmaksi.
Rahoitus saatiin Euroopan investointipankilta EIB:ltä Turun kaupungin myöntämää takausta vastaan. Laina oli tarkoitus maksaa vuokratuloilla.
Laitos tehtiin räätälintyönä Focus Inhalation -yhtiölle, jonka rahoitustilanne kuitenkin heikkeni ja omistaja vaihtui. Biolaakson kanssa laadittu pitkäaikainen vuokrasopimus osoittautui käytännössä vain paperiksi.
Vuokraisännän oli konkurssiuhan edessä pakko hyväksyä sovitteluratkaisu, jossa tiloja ja vuokraa supistettiin rajusti. Kriittisimmässä vaiheessa talossa työskenteli vain kaksi ihmistä.
Rakennukseen muutti viime syksynä vuokralle myös Turun kaupungin elintarvikelaboratorio eli TurkuLab, jolla on käytössään viitisensataa neliötä. Koko tiloista noin puolet on edelleen tyhjillään.
Tv-tehtaan vuokrat kirjattu menetetyiksi
Science Park -konsernin toinen murheenkryyni on Mälikkälässä sijaitseva Turun tv-tehtaan rakennus. Vuokraa siitä on saatu viimeksi lokakuussa eikä siihen astikaan säännöllisesti.
Kiinteistön aiemmin suoraan omistanut Turun kaupunki antoi vuokrarästejä anteeksi yli puolen miljoonan euron edestä. Science Park on nyt kirjannut myöhemmätkin saatavat tilinpidossaan menetetyiksi. Tarkkaa summaa ei paljasteta, mutta kaikiksi vastaaviksi tappioiksi kirjattiin viime vuodelta 1,2 miljoonaa euroa.
- Tv-tehtaan osuus siitä on merkittävä, myöntää Science Parkin toimitusjohtaja Kari Toivonen .
- Jos vuokraa vielä joskus saadaan, se tulee sitten myönteisenä yllätyksenä, arvioi alasta vastaava Turun apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi (sd).
Finlux on hakenut yrityssaneeraukseen. Vaikka asiaa syyskuussa käsittelevä Turun käräjäoikeus hyväksyisikin hakemuksen, tv-tuotannon pelätään Turussa päättyvän. Yrityksen uumoillaan keskittyvän täällä korkeintaan tuotekehittelyyn.
Se tietäisi monien muiden ikävyyksien lisäksi sitä, että Science Parkilla olisi käsissään lisää tyhjää tilaa.
Nokia pääsi eroon tehtaasta ja sai tontin
Mälikkälän tv-tehdas on ollut malliesimerkki riskeistä, joita elinkeinopolitiikkaan sisältyy. Kiinteistön omisti vuoteen 2001 asti Nokia, joka vaihtoi sen kaupungin kanssa päittäin Kupittaalla sijaitsevaan tonttiin.
Kaupunki toivoi Nokian rakentavan tontille uuden tutkimusyksikön, joka toisi Turkuun työpaikkoja ja vetäisi imussaan muitakin yrityksiä.
Alaan oli kuitenkin iskenyt jo taantuma, eikä Nokia investoinut minnekään. Helsingin Ruoholahteen suunnitellusta konttoristakin luovuttiin.
Kupittaan tontin toinen puolisko päätyi lopulta vakuutusyhtiö Ifin konttorille. Sen tyhjilleen jäävät toimitilat osti - Turun kaupunki. Kunnosta ja arvosta on keskusteltu.
Turku maksoi operaatioista myös välikäsille. Konsultille, joka ideoi kiinteistönvaihdon Nokian kanssa, maksettiin pelkästä ajatuksesta 250 000 euroa.
Samassa yhteydessä ns. ICT-taloa Kupittaan Kalevantien varteen suunnitelleet konsultit saivat ajastaan ja piirustuksistaan runsaat 500 000 euroa. Talo päätettiin lopulta tehdä erilaisena eri paikkaan eli Joukahaisenkadulle.
Mälikkälän tv-tehdas oli kaupungin kannalta sikäli edullinen kauppa, ettei sen hankintaan huvennut velkarahaa. Se maksettiin käytännössä Nokian tontille kaavoitetulla rakennusoikeudella.
Uusimpana tukitoimena kaupunki osti tv-tehtaan tonttimaan Science Parkilta takaisin 1,6 miljoonalla eurolla. Alun perin se luovutettiin yhtiölle osakkeita vastaan eli käytännössä ilmaiseksi.
