ANTTI PULKKINEN
Kylmä alkukesä on hidastanut kasvien kasvua ympäri maata. Tästä huolimatta satonäkymät ovat monen kasvin kohdalla kohtuulliset.
- Mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Kylmyys hidasti kasvua, mutta lämpimät ilmat taas nopeuttavat sitä, muistuttaa maanviljelijä Olli Norri Huittisista.
Norrin tilalla kasvaa ohraa, vehnää ja punajuuria. Hallavaurioita kylmyys ei aiheuttanut.
- Aika normaali sato tuntuisi tulevan. Ohra ja vehnä korjataan elokuun lopussa ja punajuuria päästään nostamaan syyskuussa, Norri arvioi.
Vaikka ilmat ovat nyt lämmenneet, niin sateita odotetaan monella tilalla.
- Kuivuus on aiheuttanut viljakasveille eriaikaista orastumista, joten sadon laatu voi vaihdella, varoittelee agrologi Jarmo Pirhonen Farma Maaseutukeskuksesta.
Hänkin ennustelee kohtuullista viljasatoa, mutta muistuttaa, että olosuhteet voivat vielä muuttua.
- Kasvitaudit eivät ole olleet vielä viime kesän tapaan riesana, mutta yleensä vasta heinäkuussa nähdään, minkä verran ne haittaavat satoa.
Mansikan pääsatokausi heinäkuun puolivälissä
Kylmä alkukesä viivästytti mansikan kukintaa ja raakileiden muodostumista, mutta viime aikojen aurinkoiset säät ovat vauhdittaneet kehitystä.
- Edellytykset onnistuneelle sadolle ovat olemassa, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo .
Harsolla suojatuista kasvustoista kerättiin viime viikolla ensimmäiset mansikat Lounais-Suomessa. Mansikan pääsatokausi osuu nytkin heinäkuun puolivälin tienoille. Samoihin aikoihin kypsyvät vadelmat.
Herukoista on odotettavissa hyvä sato heinäkuun lopulla. Puna- ja valkoherukat kypsyvät ensin, musta tulee vähän myöhemmin.
Syyskesällä on luvassa vielä hyvä tai jopa normaalia parempi omenasato. Säät ovat olleet suotuisat ja viime vuoden heikko satokin vaikuttaa.
- Huonoa satoa seuraa usein hyvä sato, Salo muistuttaa.
Heikko pölytys uhkaa mustikkaa
Metsäntutkimuslaitoksen ennusteen mukaan mustikkasato on kukkien lukumäärän perusteella runsas. Viime vuonna mustikka kukki liian aikaisin, mutta nyt se kukkii ajallaan. Mustikkakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden.
Syy mustikan hyvään kukintaan on se, että hallat eivät parhaaseen kukinta-aikaan vioittaneet kasvustoja, kuten viime vuonna. Satoa uhkaa kuitenkin pölyttävien hyönteisten puute.
- Hyönteisten vähäisyys mustikkakasvustoissa johtuu kylmästä keväästä ja alkukesästä. Tämä voi pienentää satoa, varoittelee Metlan vanhempi tutkija Kauko Salo .
Puolukan kukinnan huippu osuu Etelä-Suomessa juhannuksen tienoille. Toukokuun ja kesäkuun alun viileät säät ovat hieman viivästyttäneet kukintaa.
Suomuuraimen kukintaa kuvaillaan keskinkertaiseksi. Kukkien lukumäärä vaihtelee suoalueiden välillä, mutta hallat eivät näytä vioittaneen kukkia tänä vuonna.
Varhaisvihannesten sadon laatu hyvä
Varhaisvihannesten satokausi on ehtinyt jo vauhtiin. Ensimmäisten istutuserien sadonkorjuu saataneen päätökseen pian. Satoa korjataan kerä-, kiinan-, kukka- ja parsakaalista sekä rapeasta keräsalaatista. Sadon laadun arvioidaan olevan hyvä.
Lounais-Suomen muovihuoneista on ehditty korjata porkkanan, sipulin, kiinankaalin, avomaan kurkun, kesäkurpitsan ja salaatin satoa jo monen viikon ajan. Avomaalta porkkanaa päästäneen korjaamaan juhannuksen jälkeen. Varhaisperunan sadonkorjuu on jo vauhdissa Varsinais-Suomessa ja alkamassa muuallakin maassa.
Sateiden puute vaivaa Lounais-Suomen vihannesmaita, mutta muualla vettä on tullut riittävästi. Sateet ovat tosin olleet kuuroittaisia, joten tilojen välillä on eroja peltojen kastelutarpeessa. Säiden lämpeneminen on tuonut vihannesviljelmille myös tuholaiset.
