ERJA HYYTIÄINEN
Saaristomeren rantavedet vallittaneesta järviruo'on hyötykäytön muotoja etsitään suurella suomalaisvirolaisella tutkimushankkeella. Tutkimuskohteina ovat Turun ja Salon lähivedet sekä Viron Saarenmaan naapurissa olevan Muhun saaren rannat. Monen alan yhteishankkeessa etsitään ihmisille työtä järviruo'on käsittelijöinä joko rakennusmateriaaliksi tai polttoaineeksi, kaloille kutupaikkoja ja rehevöityvälle merelle köyhempää ravinnepitoisuutta.
- Yhteistyön muodot rönsyilevät laajalle, Salon maisemanhoidon suunnittelija Eija Hagelberg sanoo.
Hanke onkin ensimmäinen yritys selvittää järviruo'on käyttömahdollisuudet sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin kannalta. Hanke on myös siitä erikoinen, että oppi-isän asemassa on Viro, joka on hyödyntänyt järviruokoa jo vuosikymmeniä. Sitä on käytetty omien rakennusten katteena, mutta myös myyty Saksaan, Hollantiin, Tanskaan ja Ruotsiin. Samaan aikaan Suomessa järviruoko on mädäntynyt meren pohjaan rehevöittämään vettä entisestään.
Ruo'on niitto poistaisi ravinteita
- Järviruokoa on käytetty muun muassa Rymättylän saarissa kattomateriaalina, mutta se taito on unohtunut. Vielä 50 vuotta sitten järviruokoa ei Saaristomerellä ollut, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen projektikoordinaattori Iiro Ikonen sanoo.
Nyt ruo'osta on tullut jo ongelma. Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikön Juha Kääriän mukaan hankkeen aikana selvitetäänkin myös keinot hävittää järviruoko perinteisiltä meriniittyalueilta, jotka puolestaan antaisivat kaloille uusia kutupaikkoja. Samalla selvitetään miten ruovikko tai sen poistaminen vaikuttaa muuhun eliöstöön ja kasvistoon. Lopputulemaksi odotetaankin myös nipullista tutkimusjulkaisuja. Osan niistä toivotaan poikivan heti käytännön toimia.
- Tutkimusalueille Turussa, Salossa ja Muhussa laaditaan ohjelmat, joissa määritellään, mistä rannasta järviruoko pitää poistaa, missä se on syytä säilyttää ja mistä sitä voitaisiin hyötykäyttää talvisilla niitoilla, Ikonen sanoo.
Kääriän mukaan niitto koituisi myös meren hyvinvoinniksi. Sen poistaminen vähentäisi myös meren ravinnekuormaa.
Tutkimushanke pohjaa pari vuotta sitten Salossa järjestettyyn järviruokoseminaariin. Työtä haluttiin viedä eteenpäin, ja yksi konkreettinen muoto on ollut virolaisten ammattilaisten tuominen Suomeen. He ovat opettaneet Kotkan-Haminan Seudun Yrityspalvelut Oy:n opiskelijoille, miten ruo'osta syntyy katto.
- Työ on hyvin käsityövaltaista, joten hintaa tälle tulee 20-30 prosenttia enemmän kuin peltikatolle, Yrityspalveluiden projektipäällikkö Martti Nakari sanoo.
Vastapainona on pitkä ikä, ruokokatto kestää tuulta ja tuiskua noin 70 vuotta. Eristeenä toimiva ruoko myös vaatii alleen tavanomaista katetta niukemman lisäeristeen.
Otettavissa vientituloja
Kattojen ja ruo'osta sidottujen eristelevyjen lisäksi ruokoa voidaan käyttää myös seinämateriaalina. Paraisilla on rakenteilla parhaillaan talo, jonka seinät muovataan saven, hiekan, järviruo'on ja viljankorsien seoksesta.
Tiukaksi ladottuna ruoko syttyy huonosti ja sopii sen vuoksi rakennusmateriaaliksi. Ilmavaksi kasaksi jätettynä se on hyvä polttoaine. Virolaisten ja suomalaisten yhteishankkeena selvitetäänkin kolmivuotisen hankkeen aikana, miten ruo'osta saataisiin paras polttoteho irti.
Ruo'osta odotetaankin uutta työllistäjää, joko rakennusteollisuuden kautta tai niittotyöstä. Hagelberg muistuttaa, että Viro saa osan vientituloistaan järviruo'osta. Hinta on kivunnut ylöspäin, sillä keskieurooppalaiset markkinat vetävät enemmän ruokoa kuin sitä on tarjolla. Ikosen mukaan lisää materiaalia olisi saatavilla Suomesta, suuret niittokoneet mahtuisivat esimerkiksi Oukkulan-, Halikon-, Tapilan- ja Laukanlahdille.
