MIKA HORELLI
George W. Bushin hallinnon suosiolukujen laskiessa ennätyksellisen alhaalle myös yhä useampi republikaanipoliitikko on liittynyt kuoroon, jossa vaaditaan amerikkalaisjoukkojen vetäytymisen aloittamista Irakista viimeistään ensi vuoden lokakuussa. Tähän mennessä Irakissa on kaatunut yli 1 700 amerikkalaista.
- Kahden ja puolen vuoden sodankäynnin jälkeen meidän on katsottava asiaa uusin silmin, selitti republikaaninen kongressiedustaja Walter Jones Pohjois-Carolinasta. Saman vahvisti hawaijilainen demokraattiedustaja Neil Abercrombie , joka oli saanut aloitteen taakse myös teksasilaisen republikaaniedustajan Ron Paulin . Kongressissa kasvaa parhaillaan voimakas liike Irakin sodan jatkamista vastaan.
- Jos emme ryhdy suunnittelemaan vetäytymistä nyt, olemme Irakissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua ilman tietoa siitä, kuinka kauan tehtävä jatkuu, Jones varoitteli amerikkalaismedialle antamassaan lausunnossa.
Kasvavat paineet Irakin miehityksen lopettamiseen myös republikaanileirissä perustuvat yksinkertaisesti siihen, että kongressin jäsenet pelkäävät Bushin sotapolitiikan maksavan heille heidän virkansa ensi vuoden välivaaleissa.
Nyt kysellään, miksi lähdettiin
Vielä viime vuonna Bushin uudelleen virkaansa valinneet amerikkalaiset alkavat olla kasvavassa määrin kyllästyneitä kuuntelemaan Bushin kabinetin onttoja "olemme paremmassa turvassa nyt" -mantroja samaan aikaan, kun uutiset kertovat yhä uusista amerikkalaisuhreista ja laajenevasta väkivallasta Irakissa. Uutta kiskottavaa Valkoisen talon kivirekeen ovat osaltaan tuoneet julkisuuteen päässeet brittimuistiot, joissa on kerrottu, kuinka Bushin kabinetti oli päättänyt sodasta jo kuukausia ennen kuin siihen haettiin kongressilta valtuutus.
Amerikkalaiset kyselevät yhä useammin, miksi ihmeessä koko Irakin sotaretkelle piti lähteä. Yksi kerrallaan hallituksen antamat perusteet ovat osoittautuneet perättömiksi eikä pelkkä patriotismi ja uskollisuus presidenttiä kohtaan jaksa valaa uskoa sodankäynnin jatkamisen välttämättömyyteen. Viime viikolla julkaistut mielipidetiedustelut kertoivat, että selvä enemmistö amerikkalaisista haluaisi kotiuttaa joukot joko osittain tai kokonaan heti. Vetäytymistä kannattavia oli viime viikolla jo kuusi kymmenestä, ja luku kasvaa koko ajan.
Samalla tyytyväisyys Bushin viranhoitoon on romahtanut hänen koko virkakautensa pohjanoteeraukseen: 42 prosenttiin. Taso on historiallisen alhainen. Vastaavaan aikaan toisen virkakautensa ensimmäisen vuoden puolivälissä Ronald Reaganin viranhoitoa kannatti 59 prosenttia amerikkalaisista ja Bill Clintonia 60 prosenttia.
Vetäytyminen vai sisällissota
Muista luvuista irrotettuna Bushin Irak-politiikkaa kannattaa enää 37 prosenttia amerikkalaisista. Presidentti itse on verrannut mielipidetiedustelujen seuraamista omaa häntäänsä jahtaavaan koiraan ja vakuuttanut, että hän jatkaa päättäväisesti Irakin-politiikkansa toteuttamista riippumatta siitä, mitä mielipidetiedustelut kertovat.
Useiden riippumattomien poliittisten analyytikoiden mukaan sodasta irtipääsyn keskeinen ongelma on, aivan kuten britit ennen sotaa epäilivätkin, ettei Bushin hallituksella todellisuudessa ollut minkäänlaista realistista ohjelmaa tai politiikkaa Irakin yhteiskunnalliseksi jälleenrakentamiseksi Saddam Husseinin sinänsä helpon sotilaallisen kaatamisen jälkeen. Toimivan demokratian ja rauhan asemesta irakilaiset ovat saaneet amerikkalaismiehityksen myötä sissisodan ja kaaoksen, jonka pelätään räjähtävän täydeksi sisällissodaksi jos amerikkalaiset nyt lähtisivät.
Valkoisen talon virallisen kannan mukaan läsnäolo Irakissa jatkuu niin pitkään kuin se on tarpeellista. Tämän määritteleminen on kuitenkin kerta toisensa jälkeen jäänyt ilmaan.
