JAAKKO KILPELÄINEN
Sillilaiva Franconan saapumista Rymättylän Röölän sillisatamaan oli kokoontunut seuraamaan parituhatta silmäparia. Laiva oli lastattu 5 000 tynnyrillä silliä, mikä on kaikkien aikojen suurin Rymättylään yhdellä kertaa tuotu sillierä.
Tynnyrimäärä vastaa puolta miljoonaa kiloa ja kattaa neljänneksen sillisäilykeyritys Boyfood Oy:n vuosittaisesta raaka-aineen tarpeesta.
Norjan Trondheimin lähistöltä viikko sitten matkaan lähteneen Franconan kiinnittyminen satamaan käynnisti Suomen silli- ja perunakesän avajaiset, joiden perinteisenä vetonaulana toimii sillin ja varhaisperunan ilmaistarjoilu.
Sillitarjoilusta vastasi yli puolet Suomen sillisäilykkeistä tuottava rymättyläläinen Boyfood. Perunat olivat peräisin paikallisilta viljelijöiltä, jotka tuottavat reilun kolmanneksen Suomen varhaisperunoista.
Rymättylässä 1990-luvun alusta alkaen lähes vuosittain järjestetyn tapahtuman avaajana toimi tänä vuonna eduskunnan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva .
- Sillilaivoja on tullut tähän rantaan jo 60 vuoden ajan. Silli maistuu entistä paremmalta, kun tietää millainen historia ja perinne sen taustalta löytyy, sanoi Kanerva avajaispuheessaan.
Sillikiintiöt eivät vastaa kysyntää
Puheessaan Kanerva ilmaisi myös huolensa silliteollisuuden toimintaedellytyksistä.
- Pohjanmerellä sekä Norjan ja Islannin vesillä liikkuvat sillilaivat ovat vaaravyöhykkeessä. Laivojen nykyinen tullikohtelu merkitsee sitä, että homma loppuu, jos ei järkeä oteta käteen, Kanerva heristeli sormeaan EU:n suuntaan.
Boyfoodin toimitusjohtajan Ilkka Tirkkosen mukaan huono tullikohtelu tarkoittaa sillin tullimaksuja, jotka kasvavat kolmiportaisesti raaka-aineen määrän mukaan nollasta aina 20 prosenttiin saakka.
Kalenterivuoden alussa nollautuvat tullikiintiöt johtavat siihen, että raaka-ainetta pyritään hankkimaan heti vuoden alussa mahdollisimman paljon, jotta selvittäisiin mahdollisimman pienillä tullimaksuilla.
- Tämä johtaa kilpailun vääristymiseen ja pahimmillaan heikentää lopputuotteen laatua. Tullimaksun tulisi olla vakio, sanoo Tirkkonen.
Myös kalastuskiintiöt ovat kasvaneeseen kysyntään nähden riittämättömät. Raaka-aineen saantiin tämä ei ole toistaiseksi vaikuttanut, mutta sillin hinta maailmanmarkkinoilla on noussut viime aikoina rajusti.
- Sillistä ei ole valtameressä pulaa, joten minun mielestäni kiintiöissä olisi kasvattamisen varaa, Tirkkonen toteaa.
"Koskenkorvaa ilman juhlallisuuksia"
Silli on ympärivuotinen herkku Suomen silli- ja perunakesän avajaisiin osallistuneille Mikko ja Teppo Laaksoselle . Röölän satama tuli veljeksille tutuksi jo 1950-luvulla, jolloin Röölä oli maineikkaan Saukko-sillilaivaston kotisatama.
Saukko-laivasto pyyti silliä 1940-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin saakka, kunnes silli oli vähällä kuolla sukupuuttoon ja sen pyynti kiellettiin kokonaan. Kalastuksen alettua uudelleen Suomi ei uusinut kansainvälisiä kalastussopimuksiaan. Valtamerikalastus loppui Suomen osalta.
- Olimme täällä katsomassa, kun laivat tulivat, mutta erityisiä juhlia ei silloin järjestetty, Teppo Laaksonen muistelee.
- Silli oli silloin elinkeino, mutta ei sille juuri arvoa annettu. Kun laivat saapuivat, sillitynnyrit lyötiin auki ja otettiin vähän Koskenkorvaa ilman enempiä juhlallisuuksia, Mikko naurahtaa.
