Uutiset

Ranskan jälkeen maaniteltiin Hollantia perustuslain taakse

LK/AFP<br />EU:n komission portugalilainen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso oli Ranskan tuloksen selvittyä uupunut.
LK/AFP
EU:n komission portugalilainen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso oli Ranskan tuloksen selvittyä uupunut.

MAIJA LAPOLA

Euroopan unionin painuessa historiansa vaikeimpaan kriisiin Ranskan kansanäänestyksen tuloksen vuoksi EU-johtajat korostivat maanantaina ratifiointiprosessin jatkamisen tärkeyttä.

Hollannin kansanäänestyksen tulos keskiviikkona voi kuitenkin tehdä jo käytännössä lopun koko perustuslakihankkeesta.

Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker totesi, ettei halua tehdä diagnoosia, mutta että perustuslakisopimus ei hänestä ole kuollut.

EU-johtajat kuitenkin tunnustivat, että kansalaisten huolia on sekä unionissa että jäsenmaissa kuunneltu liian vähän. Globalisoitumisen haasteisiin on parasta vastata eurooppalaiselle tasolla, uskoivat komission, neuvoston ja parlamentin puheenjohtajat.

- Meidän on kysyttävä itseltämme - kansallisten hallitusten, EU:n instituutioiden, poliittisten puolueiden, sosiaalipartnerien, kansalaisyhteiskunnan - miten voimme edistää tämän eurooppalaisen projektin parempaa ymmärtämystä. Se ei voi saada oikeutusta kuuntelematta kansalaisiaan, Juncker, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja parlamentin puheenjohtaja Josep Borrell myönsivät julkilausumassaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Junckerilla laaja neuvottelukierros

Juncker tapaa tällä viikolla kaikkien 25 EU-valtion johtajat neuvotellakseen rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013, mutta keskustelun aihe pakostakin muuttuu. Joillakin tahoilla on toivottu, että edes rahoituskehyksistä päästäisiin sopimukseen tässä tilanteessa. Toivo on todennäköisesti turha, sillä Saksan syksyiset vaalit tekevät sopimisen rahoista tässä vaiheessa hankalaksi.

Ranskan äänestystuloksen pelättiin karkottavan perustuslain tukijoita uurnilta Hollannissa, jossa perustuslain vastustajat ovat vielä selvemmin enemmistössä kuin Ranskassa. Poliitikot pyrkivätkin vielä viime hetkellä kannustamaan kannattajia vedoten Hollannin maineeseen ja asemaan.

Kahden perustajajäsenen vastustaessa perustuslakia EU:ssa pidetään todennäköisenä, että sopimus julistetaan menetetyksi.

Huippukokous kesäkuun puolivälissä

EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehillä on mahdollisuus tarkastella tilannetta kesäkuun 16. ja 17. päivinä pidettävässä huippukokouksessa, josta tulee näin kriisi-istunto. Sen jälkeen Britannian pääministerin Tony Blairin tehtävänä EU:n seuraavana puheenjohtaja on huolehtia siitä, miten asiaa käytännössä viedään eteenpäin.

Perustuslakisopimuksessa todetaan, että hallitusten ja valtioiden päämiehet kokoontuvat päättämään vuonna 2006, mitä perustuslailla tehdään, jos 20 jäsenvaltiota 25:sta on ratifioinut sen. Huippukokous osuu Suomen puheenjohtajakaudelle. Perustuslaissa sovittuja tavoitteita voidaan toteuttaa myös viemällä läpi uudistuksia tavallista tietä. Päätöksenteko kuitenkin vaikeutuu selvästi, koska enemmistöpäätöksiä ei voi lisätä.

EPA EPA-PHOTO / ALL OVER PRESS<br />Ranskalaiset &quot;ei&quot; äänestäneet juhlivat tuloksen varmistumisen jälkeen.
EPA EPA-PHOTO / ALL OVER PRESS
Ranskalaiset "ei" äänestäneet juhlivat tuloksen varmistumisen jälkeen.