Uutiset

Pienet läntiset päiväkodit haluavat yhteisen luomukelton

TS/Tuula Heinilä<br />Anne Johansson etsii kuuden pienen kunnan varhaiskasvatukseen yhtenäistä linjaa. Kunnista neljään ehdotetaan nyt yhteistä erityislastentarhanopettajaa. Hän voisi Anne Johanssonin kokeilemalla tavalla olla arkinen osa Niika Rakevan, Severi Aaltosen ja muiden lasten päiväkotipäivää.
TS/Tuula Heinilä
Anne Johansson etsii kuuden pienen kunnan varhaiskasvatukseen yhtenäistä linjaa. Kunnista neljään ehdotetaan nyt yhteistä erityislastentarhanopettajaa. Hän voisi Anne Johanssonin kokeilemalla tavalla olla arkinen osa Niika Rakevan, Severi Aaltosen ja muiden lasten päiväkotipäivää.

ERJA HYYTIÄINEN

Teemu Heinonen on onnistunut päivän ötökkäjahdissa. Muovisangon pohjalla pyristelee saunamaija. Anne Johansson kurkkaa sangon pohjalle ja kehuu poikaa, tutkii vielä Ben Dahlblomin ämpärin ja auttaa Noora Rakevaa oman ötökän kiinniotossa. Merimaskun Kaarnapaatin päiväkodin pihamaa on kuin ötökänkeräilijän taivas.

Vielä reipas vuosi sitten Anne Johansson työskenteli erityislastentarhanopettajana Turussa. Parin vuoden virkavapaan aikana hän laatii yhdessä kuuden pienen Turun läntisen kunnan kanssa yhteistä varhais- ja erityiskasvatuksen ohjelmaa. Tavoitteet on asetettu korkealle. Työn on määrä auttaa lasten arkea, tukea vanhempia kasvatustyössä ja antaa päiväkodin henkilöstölle uusia eväitä työntekoon.

Päiväkotien käytännön tarpeista käyntiin lähteneen projektin puolivälissä sen päämäärä on jo kirkastunut: Merimasku, Rymättylä, Vahto ja Velkua tarvitsevat yhteisen erityislastentarhanopettajan, Vekki-projektikunnista Masku ja Askainen ovat jo palkanneet omansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Tänne tarvitaan luomukelto, Johansson sanoo ja tarkentaa sanan muotoon "luonnollisesti toisiaan lähellä olevien kuntien yhdessä palkkaama kiertävä erityislastentarhanopettaja". Samaa mallia Suomessa toteuttaa jo Ylivieska naapurikuntineen, mutta siellä asukaspohjaa on reilusti läntisiä pikkukuntia enemmän. Johanssonin mukaan läntisessä nelikossa riittää töitä yhdelle luomukeltolle.

- Lain mukaan kuntien on tarjottava erityislapsen palvelut tavalla tai toisella, Johansson sanoo.

Esimerkiksi Merimaskussa ne on päivähoidon esimies Ritva Parviaisen mukaan tähän asti hankittu ostopalveluina.

- Aiemmin me myös ostimme erityislastentarhanopettajan palveluja. Ongelmana oli, että silloin kyseisellä henkilöllä oli työ jossakin muualla ja Merimaskuun hän pääsi vasta oman työnsä jälkeen, Parviainen sanoo.

Kiukun takana voi olla kielellinen vaikeus

- Näissä päiväkodeissa henkilökunta on aivan loistavaa, mutta tahti on niin kiihkeää, että siinä ei aina välttämättä ehdi pysähtyä miettimään, mitä pitäisi tehdä, jos kaikki ei olekaan kunnossa, Johansson sanoo.

Johanssonin ohjenuorana on ajatus, että hankaluuksiin pitää puuttua jo ennen kuin niistä muodostuu todellisia ongelmia. Ja se edellyttää, että erityislastentarhanopettaja on osa arjen elämää. Johansson esimerkiksi tuntee kaikkien kiertämiensä päiväkotien lapset, oli heillä sitten erityisen avun tarvetta tai ei.

- Lapsen kannalta on parasta, että ongelma havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos esimerkiksi lapsen kielellinen kehitys on jäljessä ja hän ei ymmärrä muita tai tule itse ymmärretyksi , herättää se turhautumista. Tuloksena voi olla hankaluuksia käyttäytymisessä ja kaverisuhteissa. Kun lasta autetaan ajoissa, nämä vaikeudet helpottuvat tai poistuvat kokonaan, Johansson sanoo.

Parviainen arveleekin, että kuntien erityislastentarhanopettajiin satsaama raha saataisiin tulevaisuudessa säästöön lastensuojeluun liittyvien tehtävien vähentyessä.

Myös puheterapeutilta, psykologilta tai toimintaterapeutilta ostettavien palvelujen määrä arvellaan laskevan, jos kun avun antaminen osattaisiin aloittaa hyvissä ajoin.

Töitä luomukeltolle riittäisi, sillä erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa pienissä kunnissa aivan samaan tahtiin kuin suuremmissakin. Nelikon yhteistyö mahdollistaa avuntarpeen tasoittamisen laajemman joukon kesken.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtenä vuotena apua tarvitaan enemmän Merimaskussa, toisena Rymättylässä. Projektin aikana Johansson on voinut panna tarmonsa aina sinne, missä hätä on suurin.