Talousliite

Akateemisesti koulutettu yrittäjä on harvinaisuus

TS/Jonny Holmén<br />Turun Seudun Uusyrityskeskus ry Generaattorin toimitusjohtaja Kimmo Mäkinen arvelee, että viimeistään seuraavan vuosikymmenen aikana yhteiskunnan on pakko alkaa tukea enemmän yrittäjyyttä.
TS/Jonny Holmén
Turun Seudun Uusyrityskeskus ry Generaattorin toimitusjohtaja Kimmo Mäkinen arvelee, että viimeistään seuraavan vuosikymmenen aikana yhteiskunnan on pakko alkaa tukea enemmän yrittäjyyttä.

Turun yliopiston rekrytointipalvelujen tekemän kyselyn mukaan vuonna 2003 valmistuneista hieman alle kaksi prosenttia tienaa nyt leipänsä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Eniten akateemisia itsensä työllistäjiä löytyy humanistien ja oikeustieteilijöiden joukosta, muutamia yrittäjiä on tullut lisäksi yhteiskuntatieteilijöiden ja luonnontieteilijöiden parista.

Humanistinen koulutus tarjoaakin tuoreille maistereille monia luontevia polkuja yrittämiselle. Tyypillisiä humanistien yhden miehen tai naisen yrityksiä ovat esim. toiminimellä työskentelevät kielenkääntäjät, toimittajat ja kriitikot.

Kiinnostus herää myöhemmin:

Vastavalmistuneiden tai valmistumassa olevien maistereiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on huomattavasti suurempaa kuin tilastot osoittavat. Turun yliopiston rekrytointipalvelujen tekemän kyselyn mukaan yli 14 prosenttia on vakavasti harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä.

Tutkija Juha Sainio arvioi, että monet tulevatkin myöhemmin työurallaan vielä päätymään yrittäjiksi.

- Vastavalmistuneiden ongelmia ovat yleensä yrittäjyyteen vaadittavan tiedon, kokemuksen ja koulutuksen puute, Sainio sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muita yrittäjäksi ryhtymistä hankaloittavia tekijöitä ovat Sainion mukaan epävarmuus tulevaisuudesta, rahoitusongelmat ja toimivan yritysidean puute.

Yrittäjiksi ryhdytäänkin yleensä vasta sitten, kun kokemusta ja itsevarmuutta on kertynyt riittävästi. Turun Seudun Uusyrityskeskus Generaattorin asiakkaista suurimman ikäryhmän muodostavatkin 26-40 vuotiaat. Viime vuonna Generaattorin avulla perusti yrityksen 326 henkilöä, joista 31:llä oli akateeminen loppututkinto. Akateemisvetoisia yrityksiä syntyi Turun seudulle viime vuonna mitä erilaisimpien liikeideoiden pohjalta, levy-yhtiöstä luontokuvaukseen ja viinien tuonnista venevuokraukseen.

Työttömyys ei tarpeeksi suuri pelote

Yrittäjien osuus koko Suomen työvoimasta on Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 12 prosenttia. Yliopistoista valmistuneista taas vain alle neljä prosenttia toimii yrittäjinä. Akateemikkojen haluttomuuteen lähteä yrittäjiksi vaikuttavat mm. muuta väestöä parempi työllisyystilanne, kun keskimääräinen työttömyys Suomessa on noin 9 prosenttia, niin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla se on vain 3 prosenttia.

Kun työttömyys ei ole riittävä pelote ja odotettavissa ovat vähintään kohtuulliset tulot, päätyvät maisterit useimmiten muiden palkollisiksi.

Mutta kun toisaalta akateemistenkin työttömyys on kasvussa ja yhä useammat joutuvat tyytymään vain pätkätyösuhteisiin, niin oma yritys olisi monelle koulutetullekin varteenotettava vaihtoehto.

Viime aikoina onkin keskusteltu paljon siitä, pitäisikö yrittäjyyskoulutusta sisällyttää jopa yliopistojen opetusohjelmiin. Opetusministeriössäkin yliopistoja patistetaan tekemään enemmän vastavalmistuneiden työllistämiseksi.

Yksi vaihtoehto olisi liittää joihinkin tutkintoihin yrittäjyyden perusteita, mm. yrityslainsäädäntöä, taloushallintoa, markkinointia ja tuotekehitystä. Tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia yliopisto-opiskelijoista olisi kiinnostunut myös yrittäjyyskoulutuksesta.

Ideoita on mutta toteuttajat puuttuvat

Turun Seudun Uusyrityskeskus Generaattori on tehnyt yhteistyötä Turun korkeakoulujen kanssa jo viiden vuoden ajan. Generaattorin asiamiehet käyvät muutaman kerran vuodessa yliopistolla kertomassa halukkaille yrittämisestä. Generaattorin toimitusjohtajan, Kimmo Mäkisen mukaan tarkoitus on herättää kiinnostusta ja tarjota ensimmäinen neuvontafoorumi yrittäjän urasta kiinnostuneille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mäkisen mukaan akateeminen yrittäjyysongelma ratkeaa positiiviseen suuntaan, kun koko yrittäjyyden parempi aktiivisuus Suomessa saataisiin ratkaistua. Mäkinen arvelee, että viimeistään seuraavan vuosikymmenen aikana yhteiskunnan on osallistuttava yrittäjyyden aloittamiseen nykyistä paremmin.

- Kun isot suomalaisyritykset liputtavat itsensä ulos ja perinteiset työpaikat vähenevät entisestään ja pätkätyöläisyys lisääntyy niin entistä useammin kysytään yksilön mahdollisuuksia työllistää itse itsensä. Yrittäjyys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi ja houkuttelevampi mahdollisuus hyvinvointimme turvaamiseksi. Uskon, että tulevaisuudessa uusien liikeideoiden kannustaminen huomioidaan yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Liikeidea ja sen onnistunut toteuttaminen, siinä on tulevien suomalaisten sankaritarinoiden jutun juuret, maalailee Mäkinen.

Korkeakouluista löytyisi Mäkisen mukaan paljonkin uusia yritysideoita, mutta toistaiseksi toteuttajista on pulaa. Mäkisen mielestä liikkeenjohdon ja tiedekorkeakoulujen opetuksen pitäisi kohdata useilla opetuksen alueilla. Mutta esimerkkejä käytännön yrittämistä tarvitaan ja siinä toimivilla ja senioriyrittäjillä olisi paljon kerrottavaa.

Kari Laine