Uutiset

"Terveen elämän edellytysten tulisi olla riittävän helppoja"

TS/Marttiina Sairanen<br />Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Pekka Puska ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä tuumivat, että jokaisen tulisi kantaa vastuuta omasta terveydestään.
TS/Marttiina Sairanen
Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Pekka Puska ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä tuumivat, että jokaisen tulisi kantaa vastuuta omasta terveydestään.

HANNA VILO

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Sydänliitto piti eilen kevätliittokokouksensa Turussa. Tilaisuuden juhlapuhujana ollut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi, että väestön terveyteen vaikuttaa moni muukin taho kuin virallinen terveydenhuolto.

- Tutkimuksissa on havaittu, että yhteisöllisyys parantaa ihmisten terveyttä. Pitkällä tähtäimellä myös hyvä koulutusjärjestelmä samoin kuin kulttuuri, urheilu ja yhteiskunnan toimiva infrastruktuuri tuottavat terveyttä. Myös eri järjestöt, kuten Sydänliitto, tekevät tärkeää työtä terveyden edistämiseksi ja nostavat esiin alan ongelmia.

Hyssälä muistutti sydänsairauksien olevan suomalaisten suurin sairastumisen ja kuolleisuuden syy.

- Kehitys sydänsairauksien vähentämiseksi on ollut hyvä. Hoitomenetelmät ja ennaltaehkäisy ovat parantuneet, mikä näkyy muun muassa eliniän nousuna. Siitä huolimatta esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen oletetaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Kakkostyypin diabetes samoin kuin sepelvaltimotaudit olisivat 80-prosenttisesti ennaltaehkäistävissä terveillä elämäntavoilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ihmisillä paljon tietoa terveydestä

Suomen Sydänliiton puheenjohtajan Pekka Puskan mukaan liitto pyrkii vaikuttamaan paitsi kansalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen myös päätöksentekijöihin.

- Ihmisillä on nykyään paljon tietoa terveistä elämäntavoista. Niitä ei vain ole helppo noudattaa. Päättäjien pitäisikin vaikuttaa siihen, että terveen elämän edellytykset olisivat riittävän helppoja kaikille.

Puska korostaa, että lapset omaksuvat elämäntapansa aikuisilta.

- Lapset haluavat olla kuten aikuiset ottaen heiltä mallia. Sen takia aikuisten on näytettävä terveiden elämäntapojen esimerkkiä. Myös kouluterveydenhoito ja kouluruoka ovat avainasemassa. Esimerkiksi limsa- ja karkkiautomaatit eivät kuulu kouluihin.

Tupakointi yleistä sodan jälkeen

Sydänliiton toiminta alkoi aikana, jolloin elettiin sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa, ja maa oli hyvin köyhä. Puska kertoo sydänongelmien olleen yleisiä varsinkin koulutetuilla ihmisillä.

- Sydänsairaudet olivat aluksi etenkin johtajien ongelma. Varsinkin miehet olivat oppineet sota-aikana tupakoimaan, ja tupakointi oli hyvin yleistä. Joka paikka oli täynnä savua, eikä sitä pidetty vaarallisena. Sydänongelmia ei osattu yhdistää elämäntapoihin.

Puskan mukaan tieto terveellisemmistä elämäntavoista levisi usein karikkoista tietä pitkin.

- Myös rasvasota oli ankara. Suomi oli pitkään täynnä pieniä maitotiloja, ja voita ja kermaa käytettiin hyvin paljon. Varsinkaan vanhempi väki ei olisi millään halunnut luopua niiden käytöstä, vaikka tietoa niiden haitoista oli olemassa.

Kaupallisuuden korostumista Puska pitää kielteisenä ilmiönä.

- Bisnestä tehdään nykyään myös kaikenlaisella epäterveellisellä. Kuluttajan ei kannata mielestäni juosta minkään yksittäisen mainoksen tai uutisen perässä, vaan ottaa laajemmin selvää esimerkiksi omalta lääkäriltään tai alan yhdistyksiltä, mitä mieltä he ovat jostakin tuotteesta.