Uutiset

Asuntoluottojen verovähennys joutaa Ijäksen mielestä romukoppaan

TS/Jari Laurikko<br />Teuvo Ijäs
TS/Jari Laurikko
Teuvo Ijäs

Alberto Claramunt

Valtion tukemaa asuntotuotantoa kaitseva Asuntorahaston (ARA) ylijohtaja Teuvo Ijäs pitää asuntomarkkinoita tällä hetkellä ylikuumentuneina.

  Hän ihmettelee, ettei mitään tapahdu, vaikka isot ja vähän pienemmätkin herrat valittavat menoa turhan kiivaaksi.

- Tilanne on aika paha, kun Osuuspankkikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Karhinen vaatii pankeilta rauhoittumista. Eli kyllä jotain pitäisi tehdä, Ijäs sanoo.

Myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on ollut huolissaan siitä, että asunnonostajat ottavat ylisuuria lainoja.

Ijäs vaatiikin valtiovarainministeriötä heristämään sormeaan tiuhemmin. Hänellä on tosin pari konkreettistakin ehdotusta.

- VM sanoo, ettei se pysty tekemään mitään, mitä en usko. Siis kaikkiin kauppoihin sisältyy esimerkiksi valtiontakaus nykyään. Kauppojen syntyä vauhdittaa myös korkojen verovähennysoikeus, Ijäs luettelee VM:n tonttiin kuuluvia asuntojen hinnanmuodostustekijöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Verovähennysoikeuden poistaminen nousee aika ajoin esiin keinona hillitä hintojen nousua. Poliitikolle ehdotus vähennyksen poistamisesta merkitsee lähes itsemurhaa, mutta Ijästä ei pelota.

- Se (korkojen verovähennys) on poliittisesti hankala, mutta kyllä se on ihan turha tänä päivänä, Ijäs sanoo.

Myös valtion takaus toimii hintoja nostavana tekijänä, koska se mahdollistaa kuluttajien omiin rahkeisiin nähden suurempien luottojen noston.

ARA käyttää vain puolet valtuudestaan

Ijäksellä ja rahaministeriöllä on jo vakiintunut tapa käydä toistensa kimppuun. Valtiovarainministeriö on huomauttanut ARAa siitä, että sen rakentamisen kustannukset ylittävät yleistä kustannuskehitystä kuvaavan rakennuskustannusindeksin (AL/TS 27.5.). VM epäilee, että ARA suostuu rakennusliikkeiden koviin tarjouspyyntöihin, koska muutoin ei nykyistäkään reilua 5 000 arava-asuntoa rakennettaisi.

Ijäs kiistää, että ARA kävisi epätoivoista markkinaosuustaistelua.

- Ei pidä paikkaansa, koska meillä on sisäiset päätökset pöytäkirjaan merkittynä, ettemme yritä väkisin pitää määrällisistä tavoitteista kiinni. Käytämme vain puolet 10 000 asunnon rakentamiseen tarvittavasta lainavaltuudesta, jonka hallitus hyväksynyt. Markkinaosuutemme asuntotuotannossa on sitä paitsi rajsuti laskenut, Ijäs muistuttaa.

Hänen mukaansa rakennuskustannusindeksi on myös väärä mittari kustannuskehitystä seurattaessa. Siihen ei Ijäksen mukaan ole laskettu mukaan uusia energia- ja elinkaarimääräyksiä. Niiden osuus ARA-tuotannon kustannusnoususta on Ijäksen mukaan yli neljä prosenttia.

- Jos 2003 tehtiin ladoja ja 2004 mersuja, niin ei kyse ole kustannusnoususta vaan siitä, että on erilaisia hankkeita, Ijäs vertaa.

Ympäristöministeriö levittelee käsiään

Suuri syy hankkeiden hintanousulle löytyy Ijäksen mukaan kaupunkien vaatimuksissa saada kaupunkikuvaan istuvia laadukkaita asuntoja.

Toinen merkittävä kustannustekijä on maan hinta. Ijäs vaatiikin kaavoitukseen ripeyttä. Nyt Ijäksen sormi osoittaa VM:n sijaan omaan isäntään eli ympäristöministeriöön. Ijäs vaatii YM:ä jouduttamaan kaavoitusta eikä levittelemään käsiä.

- Maankäyttö- ja rakennuslaki pitäisi uudistaa. Siellä on ihan selkeitä reikiä kiusanteko- ja kiristysvalituksille, Ijäs jyrähtää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aikaa raakamaasta rakentamiskelpoiseksi tontiksi kuluu nykyään jopa kymmenen vuotta.

- Lainsäädäntöä on vietävä siihen suuntaan, että kaavoitus tulisi joustavammaksi ja valitukset vähenisivät, Ijäs vaatii.