Uutiset

Ranskalaiset äänestävät tänään EU:n perustuslaista kahteen leiriin jakautuneina

TS/Raine Tiessalo<br />Marc Galtien mielestä Ranskan maine vahingoittuu, jos Ranska hylkää EU:n perustuslain.
TS/Raine Tiessalo
Marc Galtien mielestä Ranskan maine vahingoittuu, jos Ranska hylkää EU:n perustuslain.

RAINE TIESSALO

Ranska on jakautunut kahtia. Vuosikausiin täällä ei ole keskusteltu, kiistelty, väitelty ja jopa riidelty niin kiivaasti kuin parin viime viikon aikana. EU:n perustuslaki on saanut tunteet kuohuksiin. Tänään ranskalaiset menevät uurnille ja antavat tuomionsa.

Mielipidetiedustelut ovat viime viikot povanneet sopimuksen kaatumista, mutta epävarmat äänestäjät saattavat ratkaista pelin suuntaan tai toiseen. Pariisilainen teknikko Marc Galtie sen sijaan päätti kannattaa perustuslakia jo kauan sitten.

- Aion äänestää kyllä. Ranska on ollut Euroopan yhdistymisen ja myös perustuslain alkuunpanija. Olisi harmi, jos nyt vetäydytään. Ranskan maine vahingoittuisi, Galtie sanoo.

Perustuslain kannattajien mukaan sopimus helpottaa päätöksentekoa 25 jäsenmaan yhteisössä. He myös sanovat sen luovan mahdollisuudet eurooppalaiseen sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan.

Perustuslain vastustajat ovat kuitenkin onnistuneet luomaan jo lähes legendaarisen hahmon, puolalaisen putkimiehen, joka uhkaa viedä ranskalaisilta työt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puolalaisella putkimiehellä viitataan keväällä kohua herättäneeseen palveluiden vapauttamista koskevaan direktiiviehdotukseen. Monet pelkäävät, että uusista Itä-Euroopan halvan työvoiman ja sosiaaliturvan maista hyökyy palvelualojen ammattilaisia ja siten ranskalaiset työläiset joutuvat ahtaalle.

Marc Galtie ei puolalaisia pelkää.

- En pelkää, hän nauraa ja jatkaa:

- En tiedä, käykö perustuslain kanssa hyvin vai huonosti, mutta se on yrittämisen arvoinen asia.

Pelko julkisten palvelujen kohtalosta

Poliittisten puolueidenkin rivit ovat rakoilleet. Pahiten on jakaantunut sosialistinen puolue, jonka kannattajat jakaantuvat asian suhteen suurin piirtein kahtia. Kyllä-puolen mielestä perustuslaki on realistinen kompromissi. Ei-puolen mielestä se on kapitalistisen eliitin sopimus, joka avaa tien uusliberalismille ja johtaa hyvinvointivaltion tuhoon.

Vasemmiston ei-puolen viimeiseen kampanjatilaisuuteen Pariisissa perjantaina osallistunut Francoise Ladoy sanoo vastustavansa perustuslakia, koska se suosii vapaita markkinoita hyvinvointivaltion kustannuksella.

- Työskentelen opetusalalla, ja tahdon taistella julkisten palvelujen säilyttämisen puolesta. Puhutaan paljon solidaarisuudesta, mutta minä tahtoisin, että puhuttaisiin myös tasa-arvosta. En halua, että kaikkein köyhimpien täytyy jatkuvasti turvautua hyväntekeväisyyteen, Ladoy pohtii.

Hänen seuralaisensa Lionel Menetrier on samaa mieltä. Menetrier on huolissaan teollisuustuotannon siirtymisestä halvemman työvoiman maihin ja siitä seuraavasta työttömyydestä.

- Perustuslaki lukitsee maanosamme liberaaliin politiikkaan. Siten sitä olisi mahdotonta myöhemmin muuttaa, jos vasemmisto nousisi valtaan Ranskassa tai muissa Euroopan maissa, Menetrier perustelee.

Vastustukseen on monia syitä

Perustuslain vastustukseen on esitetty myös tukuittain muita syitä. Äärioikeisto vaatii Ranskaa ranskalaisille ja haluaisi vetää Ranskan pois EU:sta. Äärivasemmiston ja kommunistien mielestä yhdentyminen tapahtuu kapitalistien eikä kansan ehdoilla.

Monet väittävät myös, että sopimus alistaa Euroopan Naton, ja sitä myötä Yhdysvaltain, ikeen alle. Myös Turkin jäsenyys yhdistetään perustuslakiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perustuslain on myös väitetty kieltävän abortin ja uhkaavan Ranskan perinteistä vahvaa uskontokuntien ja julkisen elämän erottelua.

Ranskan vaikutusvallankin pelätään heikkenevän.

- Asia on päinvastoin - kyse on nimenomaan siitä, että luodaan eurooppalainen valta, joka pystyy vastaamaan muiden suurvaltojen haasteisiin, Marc Galtie vastaa.

Protestiääniä Chiracia vastaan

Monessa ei-äänessä arvellaan olevan myös aimo annos yleistä protestimielialaa presidentti Jacques Chiracia vastaan. Hänen johtamansa keskustaoikeistolaisen hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikka on vetänyt kansansuosion pohjamutiin.

Kun kerron, ettei Suomessa järjestetä kansanäänestystä, Francoise Ladoyn ilme muuttuu osaaottavaksi.

- Pahoittelen sitä, että monissa muissa maissa sopimus ratifioidaan parlamenteissa. On harmi, että demokratiavaje on niin suuri muualla, Ladoy sanoo.

TS/Raine Tiessalo<br />Francoise Ladoy (oik.) ja Lionel Menetrier osallistuivat perjantaina viimeiseen vasemmiston ei-leirin kokoukseen. He vastustavat Euroopan rakentamista talouden ehdoilla.
TS/Raine Tiessalo
Francoise Ladoy (oik.) ja Lionel Menetrier osallistuivat perjantaina viimeiseen vasemmiston ei-leirin kokoukseen. He vastustavat Euroopan rakentamista talouden ehdoilla.