Uutiset

Kodittoman hankala itse löytää apua

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksessa työskentelevä päihde- ja kriminaalityön diakoni Marjo Hurme kiertää työkseen tarkastamassa asunnottomien majoja tai esimerkiksi autoissa majailevien avuntarvetta.

  Kaikki asunnottomat eivät Hurmeen mukaan ole halukkaita ottamaan apua vastaan, mutta pakkokeinoihinkin voidaan tarvittaessa turvautua.

  Lain mukaan pakkohoitoon voidaan ohjata, jos henkilö on itselleen tai muille vaaraksi.

Hurme pyrkii ohjaamaan asiakkaitaan hakemaan apua ja avustaa kodin etsimisessä.

- Me toimimme asiakkaan äänitorvena heidän asioidessaan kaupungin elinten kanssa. Monet heistä eivät esimerkiksi selviä toimeentulohakemuksen täyttämisestä saati tiedä, mistä apua voisi hakea, Hurme kertoo.

Myös Turun kaupungin sosiaalitoimen toiminta vaatisi Hurmeen mukaan kehittämistä.

- Sosiaalityöntekijää ei saa kiinni ja akuuttiaikoja saa vasta viikkojen päästä, kun apua tarvittaisiin heti.

Hurme on myös työssään törmännyt käytännön ongelmiin, joita hienot järjestelmät eivät huomioi.

- Miten esimerkiksi ihminen, jolla ei ole omaa puhelinta voi soittaa terveyskeskuksen ajanvaraukseen, kun automaatti vaatii numeroa takaisinsoittoa varten, hän kysyy.

Hurme arvioi, että täysin ilman asuntoa olevien määrä on Turun seudulla vuosien mittaan vähentynyt.

- Se sukupolvi, joka vielä suostui asumaan ulkosalla on pienentynyt. Heistä monet ovat menehtyneet. Nuoremmat punkkaavat mieluummin kavereiden nurkissa kuin teltoissa, Hurme sanoo.

Marjo Hurmeelle tulee vajaat 60 asunnottomien yhteydenottoa vuosittain. Vain muutamissa soitoissa ulkopuolinen pyytää apua esimerkiksi asunnottoman puolesta.