Uutiset

Asunnottoman jätelaskun maksaa maanomistaja

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Turun kaupungin terveystarkastaja Satu Ylhäinen (vas.) ja ympäristötarkastaja Petri Uggeldahl pohtivat, miten Turun Itäharjulla sijaitsevassa bunkkerissa asuminen pystyttäisiin estämään. Bunkkerin asukas ei ollut halukas yhteistyöhön virkamiesten kanssa.
TS/Ari-Matti Ruuska
Turun kaupungin terveystarkastaja Satu Ylhäinen (vas.) ja ympäristötarkastaja Petri Uggeldahl pohtivat, miten Turun Itäharjulla sijaitsevassa bunkkerissa asuminen pystyttäisiin estämään. Bunkkerin asukas ei ollut halukas yhteistyöhön virkamiesten kanssa.

Annamari Nurminen

Asunnottoman majapaikka metsässä tai autiotuvassa saattaa häiritä alueen virkistyskäyttöä ja pelottaa ulkoilevia kaupunkilaisia. Pahiten se kuitenkin painaa maanomistajaa, joka joutuu siivoamaan ja maksamaan jätelaskun. Hurjimmillaan jätettä joudutaan kuskaamaan pois autolavallisia.

Turun seudun metsissä tai kaduilla arvioidaan asuvan vajaat kymmenen ihmistä. Kesäisin taivasalla asuvien määrä lisääntyy, kun lämmennyt sää houkuttaa myös asuntoloiden asukkaita metsiin.

Koska irtolaislaki on kumottu jo vuosikymmeniä sitten, kansalaista ei voida velvoittaa asumaan pysyvässä osoitteessa.

Viranomaiset puuttuvatkin tilapäismajoihin yleensä vasta sitten, kun asunnoton haittaa alueen asukkaita.

- Ei se tietenkään ole oikein, että joku aiheuttaa pelkoa ja kauhua yleisellä virkistysalueella tai roskaa ympäristöään niin, että siitä on luonnolle tai ihmisille haittaa, sanoo ympäristötarkastaja Petri Uggeldahl Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lain mukaan julkiselle alueelle ei saa pysyvästi majoittua, mutta keinot metsämiesten häätämiseen ovat aika vähäiset.

Uggeldahl käy vuosittain tarkastamassa tilapäismajoja roskaamisilmoitusten vuoksi. Esimerkiksi Ruissalon metsistä hän kertoo kaupungin kuskanneen yhtenä vuonna kymmenen lavallista asunnottomien majoja ja jätettä kaatopaikalle.

- Yleensä lähdemme paikan päälle katsomaan, kun asiasta tulee useampi soitto ja paine puuttua roskaamiseen kasvaa, Uggeldahl sanoo.

Parikymmentä jätesäkillistä vuodessa

Yksi esimerkki ympäristöään harmittavasta asunnottomasta löytyy Turun Itäharjulta, jossa bunkkerissa asuva erakko tuottaa yleiselle metsäalueelle kuutioittain talousjätettä vuosittain. Hän asuu sodanaikaisessa betonirakennelmassa ympäri vuoden.

- Me olemme Ahtolan omakotiyhdistyksen kanssa siivonneet tämän asunnottoman jätteitä vajaat kymmenen vuotta. Viimeksi huhtikuun lopulla kannoimme parisenkymmentä säkillistä jätelavalle, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Matti Waris.

Metsäkaistale on alueen ihmisten ulkoilukäytössä ja siellä sijaitsee kuusi Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteria varten rakennettua betonibunkkeria. Omakotiyhdistys on viitoittanut sodanaikaisen ilmatorjunta-aseman viime talvena.

Asunnottoman majapaikka karkottaa alueella liikkujia. Waris kertoo, että monet ovat myös rajoittaneet lasten leikkimistä alueella.

Bunkkeriin tutustumassa käynyt Uggeldahl ymmärtää omakotiyhdistyksen mielipahan.

- Ihme, ettei ole postilaatikkoa, hän murahtaa katsastaessaan ympäristöä.

- Sen verran vakituiselta tämä asuminen näyttää.

Bunkkerin alaosaan tungetut jätteet saavat ympäristötarkastajan jo hiukan kiihtymään.

- En tiedä montakaan ihmistä, joka tuonne haluaisi mennä siivoamaan, hän toteaa käymäläjätteen ja talousjätteen täyttämään koloon kurkistaessaan.

- Tehosiivous on tarpeen. Pyrimme myös estämään bunkkerissa asumisen jatkossa. Eihän tällaista voida sallia, hän pohtii jätteitä katsellessaan.

Puut kaatuvat majan rakennusaineeksi

Ympäristösuojelutoimistoon Hirvensalon Kukkolasta tulleen soiton avulla löytyy toisenlainen asuinpaikka, jossa roskaaminen on vähäistä, mutta haitta luonnolle taas melkoinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asunnottoman kasaama puurakennelma metsän keskellä hämmästyttää Uggeldahlia ja terveystarkastaja Satu Ylhäistä.

Käsisahalla katkotut isot puut ovat päätyneet puumajaan, josta löytyy riukula ja makuupaikka. Muutaman kymmenen metrin päässä on pressukatos, jossa on sohva ja työkaluja.

- Näin ei voi kaupungin metsässä toimia. Kukaan ei saa omatoimisesti kaataa näin paljon puuta ja rakennella tällaisia katoksia, Uggeldahl sanoo.

Monasti metsämiesten majat löytyvät luontokartoitusten yhteydessä. Kaikkiin ei aina puututa.

- Kenenkään intresseissä ei tietenkään ole häätää kaikkia metsien asukkeja, eikä sellaista viranomaista olekaan, joka kävisi säännöllisesti patistelemassa heitä sisätiloihin.

Maksuvelvoite hillitsee ilmoituksia

Uggeldahl kertoo, että ympäristönsuojelutoimistoon tulee 10-20 roskaamista koskevaa soittoa viikoittain. Erityisen paljon soittoja on tullut tänä keväänä.

  Kaupungin roskaamistarkastaja tekee lähes 600 tarkastusta vuodessa.

- Hankalaa näissä asioissa on se, että laki velvoittaa maanomistajan siivoamaan sotkut riippumatta siitä, onko hän tuottanut ne. Metsämajan asukinhan se siivous pitäisi hoitaa, mutta niin ei yleensä käy. Tämä saattaa myös vaikuttaa siihen että kaikkia törkyisiä alueita ei aina ilmoitetakaan.

Uggeldahl myöntää, että aina tarkastajankaan ei ole helppo lähestyä metsämajoja. Usein myös aluetta siivoamaan tulleet työntekijät ovat kokeneet tilanteen uhkaavaksi.

- Minullekin on huudettu pressun läpi, että puukko odottaa, jos tulen lähemmäksi.

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Hirvensalossa sijaitsevan pressumajan sisustukseen kuuluu muun muassa sohva.
TS/Ari-Matti Ruuska
Hirvensalossa sijaitsevan pressumajan sisustukseen kuuluu muun muassa sohva.
TS/Timo Jakonen<br />Alueen omakotiyhdistys kantaa jokavuotisissa talkoissaan metsäbunkkerissa majailevan asunnottoman vuotuisen roskakasan jätelavalle, jonka kaupunki tuo paikalle.
TS/Timo Jakonen
Alueen omakotiyhdistys kantaa jokavuotisissa talkoissaan metsäbunkkerissa majailevan asunnottoman vuotuisen roskakasan jätelavalle, jonka kaupunki tuo paikalle.