Uutiset

Järjestyksenvalvojilta vaaditaan tulevaisuudessa lisäkoulutusta

TS/Jori Liimatainen<br />Yleisötapahtumien järjestyksenvalvojien ammattitaitoa on tarkoitus kohentaa lisäkoulutuksella. Järjestyksenvalvojia työssään naisten jalkapallomaaottelun katsomossa Turun Kupittaalla.
TS/Jori Liimatainen
Yleisötapahtumien järjestyksenvalvojien ammattitaitoa on tarkoitus kohentaa lisäkoulutuksella. Järjestyksenvalvojia työssään naisten jalkapallomaaottelun katsomossa Turun Kupittaalla.

ANNA KUUSELA

Yleisötapahtumien järjestyksenvalvojilta vaaditaan jatkossa nykyistä enemmän koulutusta, jos vireillä oleva lakimuutos hyväksytään eduskunnassa.

  Uudistuksen myötä järjestyksenvalvojakortin uusijalta vaadittaisiin päivän pituinen kertauskurssi.

Viisi vuotta voimassaolevan järjestyksenvalvojakortin uusiminen ei nykyään vaadi lisäkoulutusta. Turvallisuusalan valvontayksikön päällikkö Janne Kerkelä sisäasiainministeriöstä pitää tilannetta ongelmallisena, koska yleensä järjestyksenvalvojan töitä tehdään vain harrastusluonteisesti.

- Koulutuksen tarkoitus on varmistaa, että järjestyksenvalvojien ammattitaito on riittävä, Kerkelä sanoo.

Uudet vaatimukset erittäin tarpeellisia

Ylikonstaapeli Antti Tamminen Turun kihlakunnan poliisilaitoksesta pitää uusia vaatimuksia erittäin tarpeellisena. Hän korostaa, että kurssin ja kokeen tarkoitus ei ole karsia nykyisiä järjestyksenvalvojia pois.

Järjestyksenvalvojan tunnuksia saa käyttää vain ihminen, joka on saanut yksittäistapausta koskevan luvan poliisilaitokselta tai joka on suorittanut valvojan peruskurssin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lupahallinnon osastosihteeri Ritva Suomento Turun kihlakunnan poliisilaitoksesta ei osaa sanoa, paljonko tapahtumien järjestäjät värväävät valvojien avuksi maallikoita, joilla ei ole virallista lupaa toimia järjestyksenvalvojana.

Turussa on tänä vuonna hyväksytty yksittäisiin tapahtumiin valvojiksi vain 24 ihmistä, jotka eivät ole suorittaneet valvojakorttia.

Tällaisia järjestyksenvalvojia oli esimerkiksi Saaristolaismarkkinoilla. Suurissa tapahtumissa, kuten Ruisrockissa ja DBTL:ssä kortittomia järjestyksenvalvojia tarvitaan paljon.

15 euron maksu kismittää seuroja

Vuoden alussa tuli voimaan 15 euron maksu, joka peritään tapahtuman järjestäjiltä jokaista kortitonta järjestyksenvalvojaa kohti.

  Maksu kattaa lupaviranomaisen tekemän työn, kun hakijan taustat selvitellään.

Turun Urheiluliiton Varsinais-Suomen piirin liikuntasihteeri Hanna Lehtonen kertoo, että maksu on vaikeuttanut tapahtumien järjestämistä.

- Kun järjestetään urheilukilpailuja ja tilaisuuksia, se tulee kalliiksi. Ei seuroilla ole varaa siihen.

33 vuotta seuratoiminnassa mukana olleen Lehtosen mukaan järjestyksenvalvojan kortin suorittaneita ihmisiä on nykyään vaikea löytää, koska vaatimukset ovat tiukentuneet jatkuvasti.

- Omassa seurassani Kaarinan Urassa oli viisi, kuusi ihmistä, joiden kortti meni vanhaksi. He eivät uskaltaneet jatkaa, koska vaatimukset ja tentit hirvittivät heitä.

Lehtosen mukaan virallisten valvojien apuna käytetään paljon maallikkoja. Hän painottaa, että urheiluseurojen tapahtumissa tulee hyvin vähän tilanteita, joissa tarvitaan järeitä keinoja.

Valvojien kortteja perutaan 10 vuodessa

Silloin tällöin oikeudessa puidaan tapahtumia, joissa järjestyksenvalvojia syytetään esimerkiksi väkivaltaisuudesta. Ylikonstaapeli Antti Tamminen kertoo, että valituksia liiasta voimankäytöstä tulee poliisin tietoon silloin tällöin.

- Järjestyksenvalvojien kortteja peruutetaan Turussa noin kymmenen vuodessa. Vahva epäilys mahdollistaa tilapäisen kortin peruutuksen, ja tuomion perusteella kortti lähtee kokonaan, Tamminen kertoo.

Tamminen painottaa, että pääosin turkulaiset järjestyksenvalvojat ovat ammattitaitoista väkeä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ongelmia tulee joskus ravintoloissa, joiden henkilökunnalla ei ole järjestyksenvalvojan voimankäyttöoikeuksia.

Tamminen muistuttaa, että virallisella järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa ihminen yleisöstä, jos tämä ei noudata määräyksiä.

Lähtökohtana keskustelu ja neuvot

Sisäasiainministeriön Janne Kerkelä korostaa, että järjestyksenvalvonnan lähtökohtana pitää lain mukaan aina olla keskustelu, neuvot ja kehotukset. Sen jälkeen voidaan turvautua käskyihin.

  Vasta viimeisenä vaihtoehtona pitäisi olla voimakeinojen käyttö eli esimerkiksi häirikön pois kantaminen.

Järjestyksenvalvojien koulutuksen lisäämisellä ja lakia tiukentamalla halutaan myös varmistaa "turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien oikeusturva".