Uutiset

Europarlamentin ainoa romani paiskii töitä miljoonien puolesta

TS/Heidi Pyhälahti<br />Livia Jaroka ajaa europarlamentissa kaikkien Euroopan romanien asiaa.
TS/Heidi Pyhälahti
Livia Jaroka ajaa europarlamentissa kaikkien Euroopan romanien asiaa.

HEIDI PYHÄLAHTI

Rotusyrjintä, syvälle juurtuneet ennakkoluulot, huonot koulutus- ja työmahdollisuudet sekä kehnot elinolot ovat arkipäivää miljoonille Euroopan romaneille. Ne ovat myös epäkohtia, joihin unkarilainen, vasta kolmekymmentävuotias MEP Livia Jaroka haluaa ensisijaisesti työssään keskittyä. Jaroka on itse romani.

Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien (EPP-ED) konservatiiviryhmässä istuva Jaroka tuli valituksi Unkarin nuorten demokraattien puolueen, Fideszin, listalta Euroopan parlamenttiin sen ainoaksi romaniedustajaksi. Jaroka koki valintansa ensisijaisesti mahdollisuudeksi Unkarin ja muun Euroopan syrjitylle romaniväestölle: hänen päätavoitteensa on nostaa Euroopan suurimman etnisen vähemmistön ääni kuuluviin.

- En tiedä, miten romanien asema Euroopassa tulee esimerkiksi kymmenessä vuodessa muuttumaan. Toivon kuitenkin olevani vahvasti mukana prosessissa, joka määrittelee suunnan, Jaroka sanoo.

Yksi romani ja 731 muuta

Romanitaustaansa enemmän Jaroka korostaa laajaa tietämystään siitä, mitä todella on olla romani eri puolilla Eurooppaa ja mitä ongelmia tuohon suureen vähemmistöön kuuluvat päivittäin kohtaavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jarokan aloitteesta on syntynyt esimerkiksi rasismin- ja syrjinnänvastainen monipuolueryhmä, jossa on mukana ihmisoikeusasioista kiinnostuneita ja niitä tosissaan ajavia edustajia yli puoluerajojen. Kun Romania - jonka väestöstä noin 15 prosenttia on romaneja - ja Bulgaria mitä todennäköisimmin liittyvät Euroopan unioniin jo kahden vuoden kuluttua, ihmisoikeusasiat kiinnostavat EU:ssa erityisesti.

- Yksin puurtaminen olisi kuin hakkaisi päätä seinään, mutta yksikin edustaja voi saada aikaan hyvin paljon juuri verkostoitumalla, ryhmittymällä ja tekemällä aloitteita, Jaroka toteaa.

Parlamentin romanivastaiset edustajat ovat olleet Jarokan tultua hiirenhiljaa: Jaroka sanoo hymyillen, ettei rasistiksi leimautuminen olekaan parlamentissa kovin trendikästä.

Politiikkaan antropologin työstä

Jaroka kertoo olevansa kotoisin vaatimattomista oloista, mutta perhe tuki ja kannusti opiskelemaan. Jarokalla on tutkinto englannin kielestä ja hän on tehnyt sosiaalipoliittista tutkimusta niin Unkarissa, Englannissa kuin Varsovassakin.

Vastikään Lontoon University Collegen laitokselle valmistunut väitöskirja tarkastelee romanivähemmistön identiteettiä ja sen muutoksia ennen ja jälkeen kommunismin

Työtä varten hän asui kaksi vuotta Budapestin ghetoksi kutsutulla alueella, jonka väestöstä yli kolmekymmentä prosenttia on romaneja. Samoihin aikoihin hän oli myös toimittajana pelkästään romanivoimin toimivalla radioasemalla.

- Tein Fidesz-puolueellekin tutkimusta joitain vuosia sitten, mutta olin aika kriittinen heidän romanipolitiikkaansa kohtaan ja se yhteistyö päättyi siihen. Lopulta Fidesz osoittautui kuitenkin ainoaksi puolueeksi, joka suhtautui tosissaan romanivähemmistön ongelmiin ja minustakin taisi jotain hyvää jäädä mieleen, kun he pari vuotta sitten tarjosivat paikkaa riveissään, Jaroka nauraa.

Politiikassa Jaroka on parin vuoden kokemuksellaan vasta keltanokka, mutta laajan antropologisen tutkimustyön myötä syntynyt tietämys lataa nuoren mepin sanoihin paljon karismaa.

Jaroka haluaa muistuttaa, ettei romanien päivittäin kohtaamilla ongelmilla, esimerkiksi työttömyydellä ja syrjinnällä, ole mitään tekemistä romanikulttuurin kanssa. Romanikulttuuria tai identiteettiä on hänen mielestään turha tuoda politiikassa liiaksi esille, koska se vain vahvistaa ennakkoluuloja ja syrjintää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Minutkin joskus leimataan epäaidoksi romaniksi tai juuriltani vieraantuneeksi, koska en pukeudu romanivaatteisiin tai elä niin kuin minun oletetaan elävän. Se mitä on olla romani, on asia mikä käsitellään yhteisön sisällä, kotona ja omassa sisimmässä. Minä näytän tältä ja elän miten elän, mutta olen romani. Romaniväestö on yhtä heterogeenistä kuin muutkin väestöryhmät, eikä romanikulttuurikaan ole mikään staattinen tila, vaan se elää ajan mukana, Jaroka painottaa.

Romaneihin liittyy paljon myyttejä, jotka eivät pidä Jarokan mukaan lainkaan paikkaansa. Vanhentuneet käsitykset romaneista olisi myös aika murtaa; hyvin harva romanihan elää enää esimerkiksi kaupustelevaa kiertolaiselämää.

Epätietoisuus integroitumisen este

Jarokan mukaan olisi ehdottoman tärkeää, että ihmiset sulkisivat epätietoisuudesta johtuvan vieraanpelon pois mielestään. Yhtälailla romanitkin arastelevat usein valtaväestöä, koska he ovat historian kuluessa saaneet kokea monenlaista syrjintää.

Jaroka kertoo, miten Unkarissa kootaan yhä eri-ikäisistä ja -tasoisista romanilapsista luokkia, joille annetaan vain ala-arvoista opetusta ja joissa lapset myös leimataan henkisesti vammaisiksi. Näin heidät on jo seitsemänvuotiaina eristetty täysin normaalista koulumaailmasta ja valtaväestöstä.

Epätasa-arvo koulutuksessa onkin Jarokan suurin huolenaihe: pitkälti siitä johtuen romanit ajautuvat myöhemmin harmaan talouden piiriin tai täysin pimeille työmarkkinoille.

- Tavallisessa arjessa - tarhassa, koulussa ja töissä - tutustuminen olisi ehdottoman tärkeää. Niin kauan kuin vihaamme tai pelkäämme naapureitamme tai vaikkapa lapsemme tummemman koulutoverin vanhempia heitä tuntematta, eivät täällä tehdyt päätökset tuota toivottua tulosta, Jaroka sanoo.

Hän harmittelee, että aina puhutaan vain valtaväestön ja romanien eroista; loppujen lopuksi yhtäläisyyksiä on paljon enemmän kuin voisi luulla.

Kiireisen mepin toiveet korkealla

Jaroka kiittelee Suomen romaniliikettä joka toimii aktiivisesti huolimatta siitä, että Suomessa on vain noin 5000 romania. Myös presidentti Tarja Halosen aloitteesta käynnistynyt romanifoorumi-hanke saa Jarokan antamaan Suomelle pisteitä.

- Romanivähemmistön ongelmat Suomessa ovat kuitenkin samoja kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa, Jaroka toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jaroka on silti toiveikas. Muutamassa vuodessa on useissa maissa otettu isojakin harppauksia eteenpäin ja Jaroka sanoo tekevänsä osaltaan kaikkensa, jotta ihmisoikeusasioissa sama suunta myös jatkuisi.

Monet tiedotusvälineet eri puolilla Eurooppaa ja Amerikkaa ovat huomanneet nuoren ja aktiivisen mepin - haastatteluja on jopa pitänyt radikaalisti vähentää, etteivät ne ala häiritä työntekoa.

Työmateriaalia riittää iltapuhteiksi kotiinkin, ja harrastukset, jazz-musiikki ja kaunokirjallisuus, ovat siitä syystä jääneet. Kiireestä huolimatta Jaroka kertoo nauttivansa haastavasta työstä täydestä sydämestään. Siinä kun yksikin ihminen voi saada paljon aikaan.

On kuitenkin olemassa yksi pieni ihminen ylitse muiden, joka odottaa Jarokalta erityisen paljon: parivuotias Emma -tytär. Hänen kanssaan Jaroka aikoo aloittaa jonkun yhteisen urheiluharrastuksen, jotta raskaasta työstä saa kaivatun hengähdystauon ja vielä mitä parhaimmassa seurassa.