Talous

Pitkä penni pätkistä

Aker Finnyardsille Enchantment of the Seas -aluksen pidennys oli näytön paikka. Toki laivan rakentaminen sellainen aina on, mutta tässä projektissa epäilijöitä ja pahanilman lintuja lenteli ympärillä tavallista runsaammin.

- Jotkut sanovat, että onnistunutta risteilijän pidennystä ei ole koskaan tehty. Toiset, että pidennetty laiva menettää toimivuutensa, sen "flow" häviää. Jotkut pitävät periaatteesta vain kokonaan uusia laivoja kunnollisina, kuvailee myyntijohtaja Carl-Gustaf Rotkirch Aker Finnyardsilta.

Enchantmentissa Finnyardsilla on nyt tilaisuus todistaa epäilyt vääriksi.

Laivasta on määrä tulla esimerkki, joka innostaa uusiin pidennyksiin paitsi nykyistä tilaajaa, myös muita varustamoja.

Pidennyksiä on tehty ennenkin, varsinkin kauppalaivoissa ne ovat varsin tavallisia.

Matkustajalaivan ensimmäinen pidennys suomalaistelakalla oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Ariadne Helsingin telakalla jo vuonna 1946. Sen jälkeen on pidennetty samaisella telakalla muun muassa Song of Norway ja Nordic Prince.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Mutta näistä oli kulunut 25 vuotta, ja nyt tuli tehtäväksi aivan erilainen projekti, joten kyllä siinä oli opettelemista, Rotkirch päivittelee.

Asennus kuivana

Haasteena oli muun muassa tilaajan vaatimus, että pidennys asennetaan kuivana. Laiva ei siis saa olla veden kanssa kosketuksissa, kun se on sahattuna kahtia. Kuulostaa järkevältä, mutta toteutus onkin sitten eri asia.

- Päädyimme hollantilaiseen Keppel Verolmen telakkaan, sillä heillä on kokemus näistä asioista. Omalla telakalla emme pystyneet asennusta tekemään rakenteilla olevan Freedom of the Seas -aluksen aikataulun takia. Naantalin korjaustelakkaa mietittiin myös yhtenä vaihtoehtona.

Hollantia puolsi myös sijainti. Laiva haluttiin takaisin liikenteeseen mahdollisimman nopeasti, se saisi olla pois liikenteestä enintään kaksi kuukautta. Tämä toi mukanaan myös yhden suurimmista haasteista, erittäin kireän aikataulun.

- Tavallisesti laivan henkiin herättämisvaihe kestää uusien laivojen kohdalla kolme kuukautta. Nyt samainen asia tehdään kolmessa viikossa.

Turussa risteilijän palanen rakennettiin niin valmiiksi, että hyteistä löytyivät verhot ja patjatkin paikoillaan. Pidennyspalaan tuli myös yleisiä tiloja, kauppoja ja kannelle laajennusta laivan uima-allasosastoon sekä valtaisat näköalasillat.

Koko kymmenkerroksinen, pientä kerrostaloa muistuttava palanen hitsattiin kiinni proomuun ja kuljettiin hitaasti ja varoen Rotterdamiin.

- Toukokuussa pyyhimme hien otsalta, sillä kuljetus sujui loistavasti ja ilma oli mitä parhain, Rotkirch nauraa.

Huoltoa ei halpamaihin

Usean metallialan yrityksen strategiana on panostaa yhä enemmän elinkaariajatteluun sen sijaan että tehtäisiin vain uusia tuotteita ja myytäisiin ne. Elinkaariajatteluun sisältyy huollon lisäksi kunnossapito, uudistaminen sekä lopulta tuotteen käytöstä poistaminen ja romuttaminen.

-  Kone on tästä hyvä esimerkki, sen toiminnoista jo 60-70 prosenttia on elinkaaripalveluissa, Rotkirch muistuttaa.

Ja Koneella menee hyvin. Samaan tähtää myös Wärtsilä. Merimoottorien ja voimaloiden rakentamisen ohella yhä suurempi osa liikevaihdosta tulee huollon tyyppisistä toiminnoissa, nyt jo noin 30-40 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Meillä tämä osuus on vasta noin viisi prosenttia. En näe mitään syytä, miksei Akerillakin elinkaaripalvelujen osuus voisi nousta jatkossa huomattavasti, Rotkirch sanoo.

Aker Finnyardsilla perustettiinkin vuosi sitten Life Cycle -osasto. Liikenteessä olevien laivojen korjaukset ja muutokset nähtiin kasvavana liikealana. Esimerkiksi risteilijöiden määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 100 prosenttia, ja sen odotetaan taas tuplaantuvan vuoteen 2010 mennessä. Kun laivoja täytyy joka tapauksessa tasaisin väliajoin uudistaa, voidaan samalla asentaa vaikkapa pidennys.

Elinkaariajattelu ei ole pelkkä muoti-ilmiö, vaan yrityksillä on selvät syynsä juuri tämän toimialan kasvattamiseen.

- Varsinainen tuotanto on helppo siirtää halpamaihin, sillä se on standardisoitua. Elinkaaripalveluihin liittyvissä toiminnoissa voisi sen sijaan olla suomalaisen erikoisosaamisen näytön paikka, sillä suomalaisten ehdoton vahvuus on projektin hallinta, Rotkirch sanoo.