Uutiset

Romanien tasa-arvoon
Bulgariassa vielä matkaa

TS/Suvi Tanner<br />Keskustan kadut on Lomissa asfaltoitu, mutta teiden kunnossapito loppuu romanialueen laidalla kuin seinään.
TS/Suvi Tanner
Keskustan kadut on Lomissa asfaltoitu, mutta teiden kunnossapito loppuu romanialueen laidalla kuin seinään.

SUVI TANNER

Vähemmistöjen asema on todellinen koetinkivi EU-jäsenyyteen valmistautuvan Bulgarian matkassa kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa.

- Romaneja pidetään rikollisina, koska ihmiset ovat nähneet riittävästi esimerkkejä ajatellakseen niin, toteaa Sofian teknillisen korkeakoulun opiskelija Bojan Ivanov .

Tavallinen romani taas mieltää itsensä syrjityksi ja hyljeksityksi, jonka mahdollisuudet työnsaantiin ja koulutukseen tyssäävät rotukysymykseen.

- Romanimies voi varastaa ruokaa pitääkseen perheensä hengissä, kun häntä ei huolita työhön, kuvailee romanien omaa toimintakeskusta ja säätiötä Lomin kaupungissa pyörittävä Assen Slavtshev .

YK:n kehitysohjelman bulgarialaiset edustajat pehmentävät mielellään sekä romanien että enemmistön kantoja.

- Täällä ei ole rasismia eikä meillä ole ihmisoikeusongelmia. Tai jos onkin, niin samoja ongelmia on missä tahansa muuallakin Euroopassa, haluaa YK:n kehitysohjelman UNDP:n Bulgarian-toimiston ohjelmavastaava Emiliana Zhivkova vakuuttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joihinkin kysymyksiin on vaikea saada minkäänlaista vastausta. Tämän vuoden alussa Suomessakin kävi yli 150 Bulgarian romania, jotka saman tien palautettiin takaisin. Laittomille matkanjärjestäjille kovia summia pulittaneet turvapaikanhakijat vetosivat kotimaassaan kohtaamaansa vainoon ja syrjintään.

- Lähtivät vain taloudellisista syistä, Zhivkova suorastaan tuhahtaa ja kieltäytyy puimasta asiaa enempää.

Silti kokemus bulgarialaisesta bussissa näyttää, kuinka romanityttö häädetään muiden tieltä penkiltä lattialle istumaan, eivätkä kerjäävät ja muun työn puutteessa auton ikkunoita liikennevaloissa jynssäävät romanit ole Sofiassa harvinainen näky.

Markkinatalous köyhdytti romanit

Väestölaskennan mukaan Bulgariassa elää 370 000 romaniksi itsensä ilmoittavaa, mutta yhteiskuntatieteilijöiden mukaan määrä on todellisuudessa lähes puolet suurempi. Puolet Bulgarian romaneista asuu maaseudulla omistamatta kuitenkaan maata. Kaupungeissa asuvat elävät yleensä omissa gettomaisissa yhteisöissään eristyksissä muista asukkaista.

Muihin bulgarialaisiin verrattuna viisinkertainen määrä romaneja elää köyhyysrajan alapuolella. Viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut muutos sosialismista markkinatalouteen on YK:n raportin mukaan ollut romaneille kohtalokas.

- Kommunismin aikana kaikilla oli edes jonkunlaista työtä, selittää YK:n kehitysohjelman Bulgarian tiedottaja Maja Niagolova muutosta.

Silloin romanit pakkosekoitettiin valtaväestön kanssa samoihin lähiöihin tai kolhooseihin. Kun valta 1980-luvun lopulla vaihtui, myivät romanit yksityistetyt asuntonsa ja muuttivat takaisin gettoihin. He saivat takaisin kulttuurinsa, mutta eristäytyivät muusta väestöstä. Samalla lukutaidottomuus yleistyi ja lapsikuolleisuusluvut nousivat.

YK:n kehitysohjelman edustajat vakuuttavat kuitenkin, että parempaan päin ollaan menossa.

- Hallitus on tajunnut, että jotain on pakko tehdä EU-kriteerien täyttämiseksi, sanoo Niagolova.

Romaniprojekteja kritisoidaan usein kuitenkin siitä, että auttamisen kohteena olevia ihmisiä otetaan liian vähän mukaan suunnittelutyöhön.