Uutiset

Ovi rauhaan on taas raollaan

Presidenttien George W. Bushin ja Mahmud Abbasin torstaisella tapaamisella Washingtonissa oli suuri symbolinen merkitys. Bush ei koskaan suostunut tapaamaan Abbasin edeltäjää Jasser Arafatia , koska piti tätä osavastuullisena palestiinalaisten terroritoimiin. Näin ollen myöskään Lähi-idän rauhanprosessissa Israelin ja palestiinalaisten välillä ei Yhdysvaltain tuella Bushin ensimmäisellä virkakaudella juurikaan edistytty.

Bushin toisella virkakaudella asiat ovat ainakin periaatteessa toisin. Abbas on Arafatia enemmän sekä Yhdysvaltain että Israelin hallituksen mieleen, ja siksi on mahdollista, että Lähi-idässä voidaan nyt edistyä parhaassa tapauksessa nopeastikin.

Bush on tosin palestiinalaisten silmissä tähän mennessä leimaantunut pahasti Israelin myötäilijäksi, mutta ääni kellossa voi Bushin toisella virkakaudella muuttua, mikäli Bush haluaa tasoittaa poliittista perintöään osoittamalla viimeisinä virkavuosinaan rakentaneensa arabimaailman suuntaan paitsi sotaa myös rauhaa.

Periaatteessa Bush on jo tehnyt Israelille monia palveluksia syrjäyttämällä Irakin vallankahvasta Saddam Husseinin , painostamalla Syyrian vetäytymään Libanonista ja pitämällä Irania ydinohjelmaa koskevassa kiistassa pihdeissään. Kaikki kolme maata ovat perinteisesti kuuluneet Israelin arkkivihollisiin, ja siksi Bushilla olisi nyt periaatteessa varaa pyytää vapaammin hengittävältä Israelilta vastapalveluksena aitoja rauhanaskelia. Etenkin kun palestiinalaistenkin johtoon on nyt saatu sekä Yhdysvaltain että Israelin kannalta sopivin mahdollinen presidentti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Yhdysvaltain omalta kannalta Israelin ja palestiinalaisten vastakohtaisuuden vähentäminen olisi kaukonäköisintä kuviteltavissa olevaa terrorisminvastaista politiikkaa.

Lähikuukaudet ja -vuodet näyttävät, osaako Bush tarttua tähän tilaisuuteen vai ei.

PIRKKA KIVENHEIMO (02) 2693637 pirkka.kivenheimo@turunsanomat.fi