Talous

Kiinassa luotetaan henkilöön, ei yritykseen

TS/Henrik Paul<br />- Suomalaisten ujous ja hidas eteneminen sopii hyvin yhteen kiinalaisen yrityskulttuurin kanssa, sanoo Joachim Ramström.
TS/Henrik Paul
- Suomalaisten ujous ja hidas eteneminen sopii hyvin yhteen kiinalaisen yrityskulttuurin kanssa, sanoo Joachim Ramström.

LIISA ENKVIST

- Kiina on suomalaisyrityksille yllättävän helppo maa toimia, sanoo aiheesta perjantaina väittelevä Joachim Ramström.

Hän haastatteli vuosina 2001 - 2004 noin kolmeakymmentä suomalaisen ja ruotsalaisen yrityksen johtajaa Singaporessa, Malesiassa ja Thaimaassa.

- Haastattelut tehtiin näissä maissa, koska kiinalaiset osaavat erittäin vähän englantia. Lisäksi näissä maissa on paljon niin sanottuja ulkokiinalaisia yrityksiä, Ramströn sanoo.

Kiinassa kaikki toiminta perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin.

- Kiinalaiset sanovat, että jos he eivät tunne henkilöä, he eivät tee hänen kanssaan kauppaa, piste, Ramström kuvailee.

Siksi tutustumiseen käytetään paljon aikaa.

- Siihen voi kulua kuukausiakin ja sitä ennen on turha yrittää solmia sopimuksia. Kotimaan pääkonttoreissa usein jo hätyytellään, että miksi mitään ei tapahdu. Kärsivällisyyttä pitää olla, Ramströn sanoo.

Ramströmin mukaan suomalaisten on kuitenkin hämmästyttävän helppo menestyä Aasiassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Meidän luonteemme on hiljaisempi, varovaisempi ja ujompi, kuin vaikkapa amerikkalaisten. Se sopii aasialaisille. Lisäksi meidät tunnetaan luotettavina. Jos vain jaksaa olla paikan päällä, niin onnistuminen on aika helppoa.

Puikkojen käyttöä ei tarvitse osata

Kaiken perustana on se, että yrityksellä on paikanpäällä pysyvä toimipaikka, jonka työntekijät ovat motivoituneita tapaamaan uusia ihmisiä ja tutustumaan heihin.

  Sillä, että tietää kaikki kulttuurien kiemurat, ei ole niin väliä, kunhan osoittaa kunnioitusta toisten tapoja kohtaan.

- Ei se haittaa, jos syöt puikoilla väärin. Mutta se haittaa, jos et aidosti halua tutustua näihin ihmisiin, Ramström kuvailee.

Kiinalaiset ovat hyvin henkilökeskeisiä ja luottamus täytyy ansaita taas uudestaan, jos vaikkapa firman edustaja yhtäkkiä muuttuu. Siksi uuden henkilön esittelyt ovat erittäin oleellisia.

- Lounaat ja illalliset ovat tärkeitä, samoin golf, jota on suorastaan pakko pelata, muuten ei tule mistään mitään. Sen sijaan perhe ja koti pysyvät taustalla. Kiinalainen ei esimerkiksi koskaan kutsu liiketuttavia kotiinsa.

Pk-yrityksillä oppimista

Ramströmin mukaan suomalaiset suuryritykset osaavat jo oman kiinansa, mutta Aasiaan suuntaavien pk-yritysten laita on vielä toisin.

- Suurin virhe voisi olla sellainen, että mennään sinne ensin kahdeksi viikoksi, sitten tauon jälkeen toiseksi mokomaksi, ja kuvitellaan, että se on siinä. Toinen taas se, että vaihdetaan alkuvaiheessa yrityksen edustajia, Ramström sanoo.

Kiinassa työpäivät ovat pitkiä ja työntekijöiden, länsimaistenkin, täytyy olla aina käytettävissä. Puhelimen täytyy olla päällä viikonloppunakin, ja se soi.

- Toisaalta yrityksen ei suinkaan tarvitse kiinalaistua kokonaan, tietty länsimaisuuden säilytys koetaan jopa positiivisena, Ramström sanoo.

M.Sc Joachim Ramströmin väitöskirja West Meets East - A Study of Cross-Institutional Business Relationships Between Finnish, Swedish and Overseas Chinese Firms tarkastetaan Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellisessä tiedekunnassa tänään kello 12. Vastaväittelijänä toimii professori Sten Söderman Tukholman yliopistosta..