Uutiset

Liikenneturva vaatii nuorille tiukempaa rattijuopumusrajaa

Nuorten rattijuopumuksen raja tulisi laskea 0,2 promilleen, katsoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin . Nykyisin rangaistavuuden raja on Suomessa kaikille sama 0,5 promillea.

- Alkoholihan vaikuttaa eri tavalla nuoriin kuljettajiin, koska kokemattomalta ajajalta puuttuu automatiikka, perustelee Rajalin.

Rajalinin mukaan tiukempi rajoitus nuorten rattijuopumukselle auttaisi lisäksi nuoria omaksumaan täysin selvänä ajamisen pysyväksi tavaksi. Hän ei pidä hyvänä sitä, että tuoppeja ja lasillisia laskeskellaan ja mietitään, vieläkö auton rattiin voi lakia rikkomatta tarttua.

- Puolen promillen rajasta on tullut ikään kuin sallitun raja, Rajalin huomauttaa. Hän muistuttaa, että eduskunta aikanaan liitti lakiin ponnen, jonka mukaan autoa kuljetettaessa ei tule olla lainkaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Ruotsissa rattijuopumuksen raja on ollut 0,2 promillea heinäkuusta 1990. Sen jälkeen rattijuoppojen määrä on kääntynyt selvään laskuun, tosin muutaman vuoden viiveellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rattijuopumuksen aiheuttamissa onnettomuuksissa on viime vuosina loukkaantunut tuhatkunta ihmistä vuosittain. Määrä on kasvussa, sillä vuonna 2003 loukkaantuneita oli 1 194 ja viime vuonna peräti 1 305. Liikennekuolematapauksista joka viidennessä joku osapuolista on ajanut päihtyneenä.

Rajalin puhui keskiviikkona Tampereella Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämässä seminaarissa.

Kiinni pitäisi jäädä useammin

Rajalinin mukaan 50-60 prosenttia rattijuopoista on päihdeongelmaisia, joille on jo ehtinyt kertyä ongelmia työssä, rahavaikeuksia ja monesti avioerokin. Toinen puoli päihtyneistä kuljettajista on niitä, jotka käyttävät alkoholia satunnaisesti ja lähtevät esimerkiksi ravintolaillan jälkeen ajamaan.

Perinteisesti rattijuopumus on ollut miesten rikollisuutta, mutta viime vuosina naisten osuus on lisääntynyt. Tilastojen valossa nuoret eivät ole suurin murheenkryyni, vaan pikemminkin keski-ikäiset.

- Kuusikymmenluvun nuoriso näkyy rattijuopumustilastoissa. Märkä sukupolvi vanhenee, ja samaa tahtia rattijuopumukseen syyllistyneetkin vanhenevat, selvittää Rajalin.

Auto useammin takavarikkoon

Rattijuoppojen rangaistuskäytännöstä on taitettu peistä ja rangaistusten tehokkuudesta ollaan monta mieltä. Rajalinin mukaan tärkeää olisi ainakin se, että rattijuoppouteen syyllistynyt jäisi kiinni useammin. Hänen mukaansa nykyisin vain puolisen prosenttia päihtyneistä kuljettajista jää poliisin haaviin.

- Kiinnijäämisriski on oleellinen. Kun poliisi puhalluttaa autoilijoita myös sellaisina aikoina kun liikennettä on paljon, se luo kokemuksen kiinnijäämisriskistä, sanoo Rajalin.

Käytännön poliisityötä tekevä komisario Heikki Mansikka-aho on sitä mieltä, että rattijuopon auto pitäisi takavarikoida tuntuvasti nykyistä useammin. Hänen työalueellaan Sisä-Savon kihlakunnassa on parin vuoden mittaan takavarikoitu kymmenkunta autoa sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat toistuvasti syyllistyneet rattijuoppouteen.

- Pitkätkään ajokiellot eivät auta, rattijuoppo voi ajaa vaikka ilman korttia ja ilman rekisterikilpiä. Kyse on liikenneturvallisuudesta, sanoo Mansikka-aho.

Laki sallii rattijuopon auton takavarikoinnin rikoksentekovälineenä, mutta Mansikka-ahon mielestä takavarikko pitäisi ottaa tavanomaiseksi käytännöksi silloin, kun on kyse rikoksen uusijasta. Tämä tulisi myös kirjata selkeästi lakiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- En ole kovien rangaistusten kannalla. Paras keino on, kun ei ole välinettä jolla tehdä rikosta, sanoo Mansikka-aho.