Uutiset

Yritysten talousrikostorjuntaan halutaan uutta tehoa ja ohjelma

SEPPO SUDENNIEMI

Suomalaisissa yrityksissä on viime vuosina edistytty rikostorjuntatyössä, mutta siihen halutaan nyt uutta tehoa. Riskienhallinnan tarve on valtava, sillä yritykset menettävät vuosittain talousrikosten takia 1-3 miljardia euroa liikevaihdostaan.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan rikollisuuden kokonaiskustannukset yritysten liikevaihdosta ovat 1-5 prosenttia. Lähes 50 prosenttia yrityksistä joutuu vuosittain jonkin rikoksen kohteeksi.

Yritysrikollisuutta krp:ssä koordinoivan erityisasiantuntijan Erkki Hämäläisen mukaan kiinnostus yritysten riskienhallintaan on kasvanut maailmalla tapahtuneiden suurten talousrikosrötösten, kuten Enronin kautta. Töölön Matkatoimiston tapaus on eräs ilmentymä yrityksen sisäisestä rikollisuudesta, joka voi pahimmillaan tuhota koko yrityksen.

- Yhdysvalloissa säädettiin Enronin romahduksen jälkeen laki, joka velvoittaa yritysten hallitukset kiinnittämään huomiota riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan. On yrityksen toiminnalle elintärkeää rakentaa sisäiset rajat, joiden puitteissa toimitaan. Joka firmassa pitäisi olla sisäinen turvallisuusmekanismi, Hämäläinen totesi poliisin ja vakuutusväen rikostorjuntapäivillä Mikkelissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eräs pieni keino seurannassa ovat vihjepuhelimet. Monissa kansainvälisissä yrityksissä ne ovat tavallisia. Ilmiannon väärinkäytöstä voi soittaa anonyyminä yrityksen numeroon ja siitä on ollut hyviä tuloksia yritysturvallisuudelle.

Yrityksen johtoa myös valvottava

Yritystoimintaan kohdistuu lukuisia erilaisia riskejä, joita krp on listannut 15. Tietoturvan ohella uhkia ovat mm. vahingot ja muutostilanteet, tuotevastuu sekä sopimus-, rahoitus- ja ympäristöriskit.

- Yrityksen pitää hallita yhteiskuntavastuu, jotta se turvaisi pitkän ajan kannattavuutensa, hallitsee maineriskin ja voi kehittää menestyksellä yritys- ja tuotekuvaansa. Esilläolo rikoksissa heikentää niitä kaikkia, Hämäläinen tähdensi.

Valvonnatta ei saa jäädä yrityksen johtokaan, sillä tutkimuksen mukaan vakavista rikoksista 55 prosenttia on kansainvälisestikin yritysjohdon tekemiä. Räikein esimerkki on 30 maassa toimiva 36 000 työntekijän italialainen elintarvikejätti Parmalat, jonka kirjanpidossa on todettu 10 miljardin euron aukko. Nyt kaikki voivat jäädä työttömäksi.

Työntekijät tekevät vakavista rikoksista 30 prosenttia, järjestäytynyt rikollisuus kuusi ja asiakkaat viisi prosenttia.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on erityinen kansallinen yritysturvallisuusohjelma, johon viranomaisten ja elinkeinoelämän turvallisuusyhteistyö nojautuisi.

- Yksityisen sektorin yhteistyöryhmät, kuten vähittäiskauppa, kuljetus ja rakennusala ovat hyvin kiinnostuneita sijoittamaan ja rahoittamaan riskienhallintaa, koska tappiot ovat jo niin suuria. Tätä apua ei vain ole huomattu kysyä, Hämäläinen sanoi.

Oma väki vie paljon tavaraa

Krp:n mukaan myymälävarkauksien osuus yritysten liikevaihdosta on yksi prosentti, kun koko hävikki on 1,44 prosenttia. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä rikosten aiheuttamat kokonaisvahingot ovat 417-538 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskon turvallisuusjohtaja Juha Pietarinen ei usko arvioihin, joiden mukaan joka kolmas myymälävarkaus olisi yrityksen oman väen tekemä. Toisen tutkimuksen mukaan jopa joka toinen olisi työntekijän syytä.

- Eurooppalaisen tutkimuksen luotettavuus on varsin kyseenalainen. Piilorikollisuuden osuus myymälävarkauksissa on valtava eikä hävikin koostumusta ole selvitetty täysin. Henkilöstön osuus on joka tapauksessa huomattava.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yrityksissä on paljon myös osa-aikaisia, harjoittelijoita ja tutustujia ja houkutus voi olla heille liian suuri.

Hävikkiä ei voi korvata katteessa

Rikostorjuntaa on Pietarisen mukaan pakko kehittää tehokkaasti, sillä hävikkiin sisältyvät menetykset ovat niin suuria. Niitä ei voi enää panna katteeseen, koska kilpailu on myös erittäin kovaa eikä hintoja voi vedättää siihen suuntaan.

Vähittäiskaupan tappio olisi kansainvälisen selvityksen mukaan 2-5 prosenttia vuodessa, joten jo yksi prosentti Keskon vuosivaihdosta tekisi 75 miljoonaa euroa.