Uutiset

Halonen huolissaan suomalaisesta työstä

TS/Jori Liimatainen<br />Alfredo eli Turun taideakatemian sirkuslinjan opiskelija Markus Nivala kukitti kahden pellekaverinsa kanssa tasavallan presidentti Tarja Halosen. Seremonia huvitti Turun kaupungonjohtajaa Armas Lahoniittyä.
TS/Jori Liimatainen
Alfredo eli Turun taideakatemian sirkuslinjan opiskelija Markus Nivala kukitti kahden pellekaverinsa kanssa tasavallan presidentti Tarja Halosen. Seremonia huvitti Turun kaupungonjohtajaa Armas Lahoniittyä.

Presidentti Tarja Halonen jatkoi Terve-SOS-tapahtuman avajaispuheessa globalisaatiokritiikkiään.

- Suomi lasketaan globalisaatiosta hyötyneisiin maihin, mutta ei päivää, ettemme kuulisi, miten yritykset siirtävät tuotantoaan Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan, uusiin EU-maihin ja ehkä lähitulevaisuudessa myös Afrikkaan, Halonen totesi.

Tämän voi tulkita sisältävän viittauksen Turkua kuohuttavaan uutiseen Leafin tehtaan lakkauttamisesta.

Halosen mukaan osin kyse on ihan järkevästä kansainvälisestä työnjaosta, mutta osin on kyse uudesta ilmiöstä:

- Yrityksissä saatavat hyödyt arvioidaan hyvin lyhyellä aikavälillä ja ahtaasta näkökulmasta. Huoleen suomalaisen työn ja työpaikkojen tulevaisuudesta yhdistyy huoli hyvinvointivaltion kehityksestä.

Globalisaation sosiaalinen ulottuvuus vaikuttaa voimakkaasti juuri työllisyyden kautta. Ihmisarvoinen tai "säällinen" työ, jolla ihminen voi elättää itsensä ja perheensä, on unelma kaikkialla.

Globalisaation edut ja haitat ovat jakaantuneet niin epätasaisesti, ettei nykyistä kehitystä voida pitää poliittisesti oikeudenmukaisena eikä siten kestävänä. Halonen peräänkuulutti uutta, reilumpaa globalisaatiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maapalloistumisen hyviin puoliin kuuluu se, että se kutistaa maapallon ja tuo ihmiset lähemmäksi toisiaan.

- Vahvistaako se myös ihmisten tasa-arvoa ja solidaarisuutta, riippuu meistä ihmisistä itsestämme ja harjoittamastamme politiikasta.

Hyvinvointivaltio lisää kilpailukykyä

Presidentti Halonen puolusti suomalaista hyvinvointivaltiota; se ei ole tuhlaileva eikä tehoton.

- Mielestäni pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on ihmiselle oikeudenmukainen ja lisää myös maamme kilpailukykyä. Se luo sekä ihmisille että yrityksille turvallisen toimintaympäristön.

On kuitenkin kysyttävä, kohdentuvatko palvelut niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Haavoittuvien ryhmien, kuten psykososiaalisista ongelmista kärsivien lasten ja perheiden, päihde- ja moniongelmaisten ja esimerkiksi yksin kotonaan asuvien vanhusten palvelut ovat kehittyneet huonoiten, vaikka tarpeet lisääntyvät. Sairaimmat ja köyhimmät saavat muita vähemmän lääkäripalveluja ja leikkaushoitoja.

Hyvinvointiyhteiskunta puoltaa paikkaansa Tarja Halosen mukaan myös siksi, että koulutuksen ja taloudellisen turvan kustannukset ovat hyvin samansuuruiset toisenlaisissakin yhteiskunnissa eli toisenlaisillakin järjestämistavoilla.