Talous

Valtiovarainministeriö epäilee Asuntorahaston haaskaavan rahaa

TS/Timo Jerkku<br />Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö kiistelevät Asuntorahaston rahoittamien kohteiden hinnannoususta. Henna (vas.), Emma, Oona ja Lotta leikkivät ARA:n tuella rakennetun Lapinkatu 5:n pihalla keskiviikkona.
TS/Timo Jerkku
Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö kiistelevät Asuntorahaston rahoittamien kohteiden hinnannoususta. Henna (vas.), Emma, Oona ja Lotta leikkivät ARA:n tuella rakennetun Lapinkatu 5:n pihalla keskiviikkona.

Alberto Claramunt

Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö kiistelevät Asuntorahaston (ARA) rahoittamien rakennuskohteiden kustannusnoususta. Rahaministeriö on huomauttanut ARA:a siitä, että sen rakennuskustannukset ylittävät merkittävästi rakennuskustannusindeksin nousun. ARA-tuotannon rakennuskustannukset nousivat vuonna 2004 peräti yli kymmenen prosenttia, kun yleistä kustannuskehitystä kuvaava rakennuskustannusindeksi nousi samana vuonna vain 3,8 prosenttia.

- ARA-tuotannossa vuonna 2004 hyväksytty rakennuskustannusten nousu ylittää kohtuullisen tason, hallituksen raha-asiainvaliokunta kirjasi pöytäkirjaansa huhtikuun puolivälissä.

Valtiovarainministeriössä toimiva rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu-ryhmä) huomautti asiasta jo tammikuun lopulla. Raportin jälkeen ympäristöministeriö käynnisti selvityksen kustannusnousun syistä. Selvitys on vielä kesken.

- Teemme Raksu-raportin välitarkistuksen kesäkuussa. Kirjaisimme mielellämme sinne tämän selvityksen lopputuleman, Raksu-ryhmän puheenjohtaja, VM:n neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Tuen piirissä aiempaa kalliimpia hankkeita"

Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat pitkään vääntäneet kättä ympäristöministeriön alaisen ARA:n roolista.

Nyt VM odottaa vastausta kysymykseen, onko ARA lähtenyt markkinaosuustaisteluun uusien asuntokohteiden aloittamisesta, jotta sen määrälliset tavoitteet asuntorakentamisessa toteutuisivat.

- Sanoisin näin, että semmoiselta epäilykseltä ei voi välttyä, Vesterinen sanoo.

Yleisesti on tiedossa, että rakennusliikkeet rakentavat kysynnän ollessa vahvaa mieluummin vapaarahoitteisia asuntoja, koska sieltä saatavat katteet ovat paremmat. ARA yrittää siis arvostelijoiden mukaan taistella markkinatalouden lakeja vastaan hyväksymällä rakennusliikkeiden kovat tarjouspyynnöt.

Näin myös Raksu-ryhmän tammikuun raportissa annetaan ymmärtää: "Vuokra-asuntokysynnän supistumisesta huolimatta valtion tukema asuntotuotanto ylsi viime vuonna 5 100 asuntoon, mihin pääsemiseksi asuntorahasto hyväksyi tuen piiriin myös aiempaa oleellisesti kalliimpia hankkeita."

Aran ylijohtaja Teuvo Ijäs on puolestaan arvostellut VM:tä siitä, että se haluaa päästä kokonaan eroon valtion tukemasta asuntotuotannosta. VM:ssä tämä väite kiistetään.

ARA kiistää syytökset

Asuntorahasto jätti Raksu-ryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Sen mukaan asuntojen koventuneet laatukriteerit, rakentaminen erikoisryhmille ja kasvukeskuksiin keskittyminen ovat kustannusnousun taustalla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun paino nousi asuntoaloituksissa 50 prosenttiin vuonna 2004, kun se vuotta aiemmin oli 43 prosenttia. Rakennuskustannusindeksissä ei ole myöskään huomioitu rakennusliikkeiden katteiden mahdollista nousua.

Valtiovarainministeriö ei ole kuitenkaan vakuuttunut ympäristöministeriön alaisen ARA:n selityksistä. VM:ssä on pantu merkille, että ARA:n tuotannossa etenkin vuoden lopussa tapahtuva kustannusnousu on ollut aiemminkin turhan voimakasta. Tämä kielii siitä, että ARA haluaa pitää kiinni tietystä määrästä asuntoaloituksia.

- Kyllä se niin yllättävän kova yksittäinen nousu oli, että oli hyvä herätellä ympäristöministeriötä, Vesterinen sanoo.