ELINA TUUKKANEN
Kymmeniä Turun yliopiston nuoria opiskelijoita on neljännesvuosisadan aikana oleskellut eteläamerikkalaisessa Perussa. He ovat tutustuneet siellä Amazonian syviin sademetsiin tai Andien muinaisten intiaanikulttuurien salaisuuksiin.
Yksittäisten opiskelijoiden seikkailusta ja innostuksesta alkanut kiinnostus Amazonjoen alueeseen on vähitellen muuttunut graduiksi ja väitöskirjoiksi ja viralliseksi, yliopistojen ja valtioiden väliseksi toiminnaksi.
Siksi Perun uusi Helsingin-suurlähettiläs Manuel Picassokin aloitti tutustumisen Helsingin ulkopuoliseen kaupunki-Suomeen perjantaina nimenomaan Turusta.
- Tulin Turkuun, koska meillä on yhteyksiä yliopistoon, Picasso selitti.
Suurlähettiläs kertasi, miten tapahtumat käynnistyivät nykyisen Turussa professorina toimivan Jukka Salon matkustettua 1980 opiskelijavuosinaan Peruun.
- Sen jälkeen meillä on Perusta ollut paljon kontakteja Turun yliopistoon ja täkäläisiin Amazonia-projekteihin.
Opiskelija- ja opettajavaihtoa
Uusin yhteinen, toteutuva hanke on kehitysyhteistyövaroista rahoitettava vaihto, jossa Turun yliopiston muutamilla opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus vuosittain opiskella tai luennoida Perussa, pääkaupungissa Limassa, La Molinan ja San Marcosin yliopistoissa.
Ensimmäiset vastavuoroiset perulaiset opiskelijat ovat jo nyt Turussa. Talvilomaviikon vuoksi suurlähettiläs ei pystynyt kuitenkaan tapaamaan heitä.
Perun opiskelijavaihdon paikat on tarkoitettu biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen ja alueen ekologiaan, biologiaan ja geologiaan tutustuville opiskelijoille. Turkulaisten kiinnostus valtavaan Amazoniaan aikanaan alkoi juuri tällaisista näkökulmista.
Kehitysyhteistyön perinnettä
Kehitysyhteistyötä on tehty aiemminkin. Lippulaiva on 1990-luvun lopulla Perussa, myös kehitysyhteistyönä, käynnistetty laaja Biodamaz-hanke, joka keskittyi Perun Amazonian alueen ympäristöhallinnon kehittämiseen. Biodamazissa on käytetty hyödyksi Turun tutkijoiden pitkää kokemusta siellä, missä ainutlaatuisen luonnon suojelua muuten on vaikeaa tiedon puutteen ja ympäristöhallinnon puutteiden vuoksi.
Perun suurlähettiläs Manuel Picasso tapasi yliopistolla perjantaina rehtori Keijo Virtasen lisäksi Perun tuntevat professorit RistoKalliolan , Matti Räsäsen ja Mari Wallsin , joka korvasi kokoontumisessa professori Jukka Saloa - Salo on virkavapaalla ja Perussa pitkälle kesään saakka.
Jos Turussa mietittiin eteläamerikkalais-lounaissuomalaisia kontakteja perjantaina, niitä juhlittiin jokin viikko sitten myös toisella mantereella. Suomen Perun-suurlähetystö järjesti tammikuussa Amazonian viidakkoalueen suurimmassa kaupungissa Iquitosissa tilaisuuden teemanansa "Suomi 25 vuotta Perun Amazonialla".
Köyhä maa alkoi vaurastua
Peru on valtavasta pinta-alastaan ja luonnonrikkauksistaan huolimatta kuulunut maailman valtioiden köyhimpään joukkoon, ja sellaisena se on ollut myös Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita.
Viime aikoina Perun talous on kehittynyt ja kasvanut, osin poliittisen tilanteen muutosten, öljy- ja kaasuvarojen ja Kiinaan avautuneiden elintarvikemarkkinoiden ansiosta, mutta kasvu ei vielä ole ollut riittävää kaikinpuoliseen kehitykseen.
Suurlähettiläs Manuel Picasso sanoo Perun talouskasvun olleen useana vuonna peräjälkeen neljän prosentin luokkaa. Esimerkiksi Suomen ja Perun välinen kauppa on kasvanut kovasti. Talouden kasvuvauhti ei vielä kuitenkaan ole taannut uusien työpaikkojen syntyä.
Lähikuukaudet ovat maassa poliittisesti jännittävää aikaa, sillä nykyisen, Perun ensimmäisen intiaanisyntyperää olevan presidentin Alejandro Toledon paikka on haussa.
Heinäkuun presidentinvaalien jälkeen Perussa käydään uurnilla jälleen ensi vuonna, jolloin maa valitsee itselleen uuden parlamentin.
