Komissiolta ymmärrystä, mutta ei lupauksia
MAIJA LAPOLA
Suomen hallituksen näkemys kohdistaa aluetukea maan köyhimmille alueille sai kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan ymmärtämystä komissiossa. Mitään lupauksia yrityskomissaari Neelie Kroes ei kuitenkaan antanut komission tukialue-ehdotuksen muuttamisesta.
Pekkarinen esitteli Suomen hallituksen ehdotusta keskiviikkona Brysselissä Kroesille. Suomen hallituksen lopullinen kanta olisi esitettävä komissiolle maaliskuun alkuun mennessä, mutta Pekkarinen pyysi ja sai kaksi viikkoa lisäaikaa.
Komissiossa valmistellaan aluetukien jakoa seuraavalle rahoituskaudelle 2007-2013. Tukimäärärahat supistuvat jokaisessa jäsenmaassa, koska rahoitusta on jakamassa kymmenen maata enemmän kuin aikaisemmin. Uusien jäsenmaiden tarve on myös suurempi kuin vanhojen.
- Tärkeintä on, että komissio ymmärtää sen, että Suomi haluaa keskittyä kaikkein heikoimpien alueiden tukemiseen, Pekkarinen kertoi tapaamisen jälkeen.
Pekkarinen toivoo joustoa ylöspäin
Pekkarinen oli vedonnut komission omaankin kantaan köyhimpien alueiden tuen tarpeesta. Pekkarinen oli selvittänyt komissaari Kroesille, että komission nykyinen esitys aluetuista leikkaisi Suomessa pois tuen piiristä heikkoja alueita.
Komission ehdotuksen mukaan tuen piiriin tulisivat koko Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi. Heikkoja alueita Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa sekä saaristokuntia Lounais-Suomessa ja Vaasan saaristossa jäisi tuen ulkopuolelle, vaikka niiden bruttokansantuote on alle 70 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Pekkarinen korosti, että matkan tarkoituksena oli tehdä selkoa, olisiko mahdollista saada lisää köyhiä alueita mukaan tuen piiriin. Vastausta hän ei kuitenkaan saanut.
Tällä hetkellä Suomessa 42,2 prosenttia väestöstä kuuluu tuen piiriin. Komission ehdotuksessa jatkossa osuus putoaisi 24 prosenttiin.
- Ymmärrämme, että jatkossa tuen määrää on supistettava. Mutta emme haluaisi hyväksyä näin suurta pudotusta, ja toivomme joustoa ylöspäin, Pekkarinen sanoi.
Suomen hallituksen esityksessä on esimerkiksi Oulun alue jätetty pois ja otettu mukaan joitakin alueita Keski-Suomesta ja Keski-Pohjanmaalta. Pekkarinen oli selvästi ärtynyt aiheesta ja piti aiheellisena kysyä, miksi komission esitykseen on otettu mukaan rikkaampia alueita ja köhiä jätetty pois.
Aluetuella luotu 25 000 työpaikkaa
Komission perusteluina on köyhyyden lisäksi myös harva asutus. Sen esitys perustuu kokonaisiin maakuntiin.
Aluetukea maksetaan valtion kassasta EU:n määräysten mukaan mm. investointeihin. Kuluneella rahoituskaudella tuen avulla on perustettu 25 000 työpaikkaa pk-yrityksissä, joille tuki on merkittävä.
Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat kumpikin saaneet tukea noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Viimeisten viiden vuoden aikana Suomessa on maksettu aluetukea 343 miljoonaa, josta summasta Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen on mennyt 218 miljoonaa euroa.
Komission aluetukiesitys aiheuttaa vastustusta myös monissa muissa maissa.
Suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Britanniakin ovat tyytymättömiä esitykseen. Se voi edesauttaa Suomenkin hallituksen tavoitteita.
Komission tavoite on, että asiassa saataisiin ratkaisu kesällä. Puheenjohtajamaa Luxemburgin selkeä tavoite on saada rahoituskehyksistä päätös kesäkuun huippukokouksessa. Tavoite voi osoittautua liian vaikeaksi. Aluetukien ohella jäsenmaat kiistelevät rakennerahastomäärärahoista.
