Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittama kaksivuotinen projekti tarjoaa käytännönläheistä tietoa liiketoiminnan kehittämiseksi paitsi varsinaissuomalaisille naisyrittäjille myös heidän työntekijöilleen, oman yrityksen perustamista suunnitteleville naisille sekä naisille, jotka työskentelevät puolisoidensa yrityksissä.
Projekti pitää sisällään erilaisia orientoitumisvaihtoehtoja lyhytkoulutuksista erikoisammattitutkintoihin asti. Jokainen projektiin osallistuja laatii itselleen ja yritykselleen oman kehittämissuunnitelman, joka räätälöidään yrityskohtaisesti.
Verkostoituminen on päivän sana. Naisyrittäjyysprojektin yksi päätavoitteista onkin luoda kattava naisverkosto, joka tukee jaksamista ja sosiaalista toimintaa. Projektin on tarkoitus avata myös uusia näkökulmia yrittämiseen.
Tammikuun lopulla AKK:ssa järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin naisyrittäjyysprojektin kevään ohjelmistoa ja kursseja. Illan pääesiintyjä, näyttelijä Tuija Piepponen kertoi elävin esimerkein kehon kielen tärkeydestä asiakaspalvelussa.
Suomalainen "merkkivaate" ei näy
Jokainen yrittäjä tai liikkeenharjoittaja tietää, että yrittäjän vuorovaikutustaidot ovat omiaan tasoittamaan tietä menestykseen. Mitä luonnikkaammin asiakasta palvellaan, sitä varmemmin hän Piepposen mukaan tulee myös toisen kerran.
- Itse ostin Roomassa eräästä kenkäkaupasta kolmet kengät pelkästään sen takia, että myyjänä olleesta vanhasta miehestä huokui arvostus paitsi omaa ammattitaitoaan myös asiakasta kohtaan.
Piepposen mukaan kotoinen kasvatus on vinouttanut asenteet. Hän puhuukin suomalaisten olemuksesta "merkkivaatteena".
- Suomalainen "merkkivaate" ei saa näkyä, kuulua eikä haista. Paras suomalainen on sellainen, joka sulautuu olemuksellaan tapettiin. Varsinkin naiset pelkäävät kaiken aikaa, mitä toiset hänestä ajattelevat.
Kaikkein hirveimmältä suomalaisesta tuntuu silloin, kun hän joutuu kolmen potenssin paikkaan eli ison ryhmän eteen esiintymään. Monet sijaistoiminnot sotkevat selkeänkin viestin.
- Etenkin kädet tuntuvat muodostuvan ylipääsemättömäksi ongelmaksi.
Piepponen näyttää esimerkein, miten monenlaisia käsien piilotusmetodeja hän on tavannut. Huumori vapauttaa nopeasti salissa istuvat, lievästi näkymättömät, hajuttomat ja kuulumattomat naiset.
Piepposen mukaan katsekontaktin saaminen asiakkaaseen on kaikkein tärkeintä.
- Silmät pitää antaa asiakkaalle ensimmäisenä. Sen jälkeen tulee kaikki muu.
Tähtäimessä yrittäjän ammattitutkinto
Ensimmäisen vuoden aikana naisyrittäjyysprojektiin lähti mukaan 110 yrittäjää tai yrityksen perustavaa naista, joista noin puolet aikoo suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon.
Yksi heistä on jalkineliike Yli-Mänkin yrittäjä Salme Kontturi .
- Olen aina pitänyt uuden oppimista tärkeänä. Haluan pysyä ajan tasalla, koko ikänsä kenkäalaa aitiopaikalta seurannut Kontturi kertoo.
Yli-Mänki on yksi Turun vanhimmista kenkäkaupoista. Kontturin vanhemmat perustivat liikkeen vuonna 1947.
Vaikka asiakaskunta on pääosin tuttua, Salme Kontturi kokee, että yrityskuvaa on rakennettava ja ilmettä uudistettava aika ajoin.
- Yrittäjyysprojektissa mukana oleminen on antanut uusia voimia ja ideoita. Kaikkia ideoita ei tietenkään voi toteuttaa. Asiakaslähtöisyys, palvelu laadukkaat tuotteet ovat kuitenkin niitä asioita, joihin voi aina panostaa.
Kontturi aikoo suorittaa tutkinnon vuoden loppuun mennessä. Hän on jo käynyt muun muassa tietokonealan, johtamistaidon, oman yrittäjyyden kehittämisen sekä vuorovaikutustaidon kurssit.
- Opiskelun lisäksi on ollut hyvin antoisaa tavata myös muiden alojen naisyrittäjiä.
Liisa Aalto
Lisätietoja Naisyrittäjyysprojektista antaa Turun AKK:ssa Riikka Pajala, puh.(02)4119 423
