Uutiset

Perheväkivallasta halutaan tieto ajoissa

RITVA SETÄLÄ

- Terveydenhoidossa on oltava enemmän rohkeutta kysyä, onko vamma väkivallasta johtuva, sanoo Turun turvakodin johtaja Maija Jäntti . Hän on tavannut pahoinpideltyjä, joilta ei lääkäri ollut kysynyt vammojen syytä.

Länsi-Suomen lääninhallitus on koonnut Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan kehittämisryhmän, jonka tavoitteena on kouluttamalla madaltaa puuttumisen kynnystä sekä luoda palveluketjuja väkivallan uhreille ja tekijöille. Tätä työtä on tehty 2002 lähtien myös Turun omassa työryhmässä. Se on muun muassa koonnut uhrien ja tekijöiden palvelut muistioksi.

Rikosuhripäivystyksen aluevastaava Tiina Rantanen sanoo, että puuttumiskynnys on viime vuosina alentunut, muttei väkivallasta kysyminen vielä ole normaali osa hoitokeskusteluja.

Kentälle tulisi saada lisää tietoa siitä, että väkivaltaa ilmenee kaikissa yhteiskuntaluokissa sekä ikäryhmissä eikä ongelma ratkea vain käskemällä lähteä huonosta suhteesta.

- Koulutuksen tarve on huutava, Rantanen tietää myös oman kouluttajankokemuksensa pohjalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hän toivoo, että uusi työryhmä puuttuisi vahvasti lasten asemaan. Nykyään tarjottu avohuollon tuki eivät aina ole paras ratkaisu, kun tiedetään, että väkivallan näkeminen voi olla jopa traumaattisempaa kuin sen kokeminen.

Lomake käyttöön maan neuvoloissa

Ylihoitaja Pirjo-Riitta Liuksila arvelee, että Turussakin tulee käyttöön perheväkivallan seulontalomake, joka julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriössä helmikuun alussa. Joissakin Turun neuvoloissa sitä on kokeiltu.

Terveydenhuollon maisteri Sirkka Perttu Helsingin yliopistosta kertoo, että väkivallasta on tarkoitus kysyä viimeistään toisella raskauskolmanneksella ja vauvan ollessa puolivuotias. Menetelmää kokeiltiin Vantaalla, Porvoossa ja Palokan kuntayhtymän kunnissa, ja naiset suhtautuivat myönteisesti. Seulonnan käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista.

- Kyse on myös ennaltaehkäisevästä lastensuojelustyöstä, sillä lomakkeessa kysytään lapsiinkin kohdistuvasta väkivallasta, Perttu lisää.

Neuvola tavoittaa lähes kaikki äidit. Liuksilan mukaan turkulaislapsi, jossa neuvola havaitsee väkivallan merkkejä, lähetetään lääkärille ja hänestä tehdään lastensuojeluilmoitus.

Äidistä voi olla hankala saada totuutta esiin: - Vaikka epäiltäisiin väkivaltaa, nainen usein kieltää sen. Hän pelkää asian penkomista, sillä se voi tietää kotona lisää ongelmia.

Poliisi kysyy rikoksesta

Poliisille väkivaltaan puuttuminen on selviö silloin, kun tilanne täyttää rikoksen tunnusmerkit. Poliisin velvollisuus on selvittää tapaus ja saattaa se syyteharkintaan.

Rikoskomisario Veikko Koiranen myöntää, että puuttuminen on vaikeaa silloin, kun poliisi näkee väkivallan jälkiä, mutta näyttö puuttuu. - Siinä on omat vaikeutensa, varsinkin jos uhri selittää, että vammat ovat syntyneet kaatuilusta tai kolhimisesta, Koiranen sanoo.

- Sille joka peittelee kuitenkin kerrotaan, että on mahdollisuuksia viedä asiaa eteenpäin. Ehkä hän hetken mietittyään käy lääkärissä ja harkitsee jatkotoimia.

Turun poliisit löytävät lähisuhdeväkivallan palvelumuistion omasta intranetistaan.

Palveluissa aukkoja

Läänin uudet neljä alueellista kehittämisryhmää toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi 2004-2007.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ministeriössä on havaittu, että palveluissa on puutteita ja alueellisia eroja. Kehittämisryhmien tehtävänä on selvittää, millaisia.

Palvelut ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin, lounaisessa Suomessa Turkuun, ja ne ovat paljolti järjestöjen ylläpitämiä. Tavoite on vahvistaa kunnallisia palveluja.

Rantanen Rikosuhripäivystyksestä pitää systeemin aukkona esimerkiksi sitä, että väkivallan varjostamista perheistä tehdään aika vähän lastensuojeluilmoituksia - eikä kahden aikuisen perheistä välttämättä kukaan ilmoita mihinkään.

Puute on sekin, jos väkivaltaa kokeneelle vain jaetaan esitteitä ja puhelinnumeroita.

- Väkivaltaa kokeneella jätetään liikaa vastuuta. Parempi olisi saattaen ohjaaminen eteenpäin.

Rantanen painottaa ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi terveystiedon tunneilla nuoret pitäisi saada pohtimaan, missä menevät omat rajat.