Opiskeluaikoihin luvassa taipuisat rajat
KIRSTI POHJONEN
- Uudistus ei merkitse giljotiinia, vaan se tukee opiskelijoita hankalissa tilanteissa, opetusministeri Tuula Haatainen (sd) vakuutti perjantaina. Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä oli hetkeä aikaisemmin päättänyt yksimielisesti opintojen enimmäisajoista ja opiskelijoiden sosiaalisista eduista.
Opiskelun aikarajat ovat viime kevään linjauksista tuntuvasti venyneet. Yliopistoille lakiuudistus tuo sen sijaan tiukat velvoitteet opintojen ohjaukseen.
- Yliopistojen pitää järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä ajassa, Haatainen painotti.
Tavoiteaika on viisi vuotta
Yliopistot ovat opetusministerin mukaan saaneet jo 5 miljoonaa euroa uusien käytäntöjen kehittämiseen. Listalle pitää nostaa ainakin lukukausien ja tenttien järjestäminen sekä pro gradu-töiden tarkastukset.
- Opinnot tuppaavat pitkittymään, jos opiskelun ohjausta ei ole kunnolla järjestetty, Haatainen perusteli vaatimuksia.
Yliopistolain muutos asettaa ylempää korkeakoulututkintoa suorittavan opintojen tavoiteajaksi viisi vuotta. Opiskelija voi ylittää tämän ajan kahdella vuodella. Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavalle ylitysaikaa kolmen vuoden tavoitteesta annetaan yksi vuosi.
Jatkoaikaa vielä suunnitelmalla
Joustonvara ei lopu kuitenkaan tähän. Opintojaksoksi ei lueta korkeintaan neljän lukukauden aikaa, jona opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Tässä kohtaa ministeri Haataisen mukaan joustettiin, kun ehdotus kahdesta vuodesta pätkittiin lukukausiksi.
Opintojen rajat eivät pauku myöskään poissaolosta, jonka syynä on asevelvollisuus, äitiys-, isyys- tai vanhempainloma.
Nuo rajat ylittäneelle opiskelijalle yliopisto voi uusien säädöksien mukaan antaa vielä lisäaikaa. Ehtona on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen viemisestä päätökseen. Muuten opiskeluoikeus menee.
Opintoaikojen rajat eivät koske nyt opiskelevia. Niiden piiriin tulevat opintonsa ensi syksynä aloittavat.
Lisäjoustoilla ministerit hyvittelivät rajoituksia tiukkaan vastustaneita opiskelijajärjestöjä ja yliopistoväkeä.
Valtiosihteeri Raimo Sailasta ehdotukset eivät todennäköisesti miellytä. Hänen vetämänsä työryhmä vaati vaalikaudelle rakenteiden riuskaa remonttia.
- Näiltä osin on menty löysempään suuntaan, sillä menoja lisääviä uudistuksia on tehty. Toisaalta esimerkiksi työuraa pidentävät ratkaisut ovat puolitiessä. Muun muassa toimet, joilla yritetään saada opiskelijat aiemmin työelämään, eivät riitä alkuunkaan, Sailas purnasi viikko sitten tämän lehden haastattelussa.
Opintolainaan osittainen hyvitys
- Verosubventio merkitsee muutosta entiseen, kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) selvitti perjantain sosiaalisia ratkaisuja. Haataisen ja Karpelan lisäksi sivistyspoliittiseen ministerityöryhmään kuuluu ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).
Opintonsa tavoiteajassa hoitanut opiskelija voi valmistuttuaan saada opintolainasta anteeksi veroetuna 30 prosenttia 2 500 euron ylittävästä summasta. Hyvitys tulee aikanaan automaattisesti.
Valtion verotuloja uudistus kaventaa Karpelan arvion mukaan vuoden 2015 tienoilla vajaat 30 miljoonaa euroa.
Opintolainaa saa jatkossa enemmän
Ministerit sopivat myös siitä, että kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opintolainan enimmäismäärä nousee elokuun alusta 300 euroon kuukaudessa.
Opintotuen asumislisään tuli tämän vuoden budjetissa parannus, kun asumismenojen rajaa korotetaan marraskuun alusta 214 eurosta 252 euroon kuukaudessa.
Lainanotto ei ole viime vuosina opiskelijoita houkuttanut. Vajaa puolet opiskelijoista turvautuu siihen.
Lakipaketin synnytti kova tarve saada opiskelijat valmiiksi nykyistä nopeammin ja nykyistä aikaisemmin työelämään.
Selvitysmiesten ehdotukset julkistettiin vuoden 2003 lopussa. Sisällöstä on siitä pitäen kiistelty hallituksen ja eduskuntaryhmien piirissä.
