OSSI RAJALA
Toisen kotimaisen kielen tultua ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi pelätään etenkin ruotsin osaamisen heikkenevän.
Työelämässä edellytetään yhä enemmän, että työntekijä osaa ainakin kotimaiset kielet. Etenkin yrityselämässä hyvä kielitaito on monesti työn saamisen tae.
Lisäksi viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu kielilain mukaan molempien kotimaisten kielten hallitseminen.
- Työnhakijalle voi käydä hassusti, jos ruotsin opiskeluun ei ole panostettu. Nuorena ei kielten osaamisen tarvetta tiedosteta tarpeeksi, kertoo ylitarkastaja Tarja Jukkala opetushallituksesta.
Peruskoulussa ja lukiossa hankitun kielitaidon merkitys on suuri, sillä korkeakouluissa on vaikea lähteä alkeista liikkeelle. Nuorena on tosin vaikea arvioida, mitä taitoja tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan.
- En minäkään kyllä nuorena arvannut päätyväni julkishallinnon palvelukseen. Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, mistä pitää olla tietoinen, ylitarkastaja Jukkala toteaa.
Kaksikielisyys haaste poliisille
Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki aiheuttaa haasteita etenkin Turun kaltaisen kaupungin poliisille. Lain mukaan kaksikielisen kunnan poliisin on osattava enemmistön kieltä hyvin ja toista kieltä tyydyttävästi. Vaatimukset voivat aiheuttaa palkkausongelmia.
- Meille saattaa tulla vaikeuksia virkojen täyttämisessä. Parhaillaan neuvotellaan kielilain sovellusohjeista, joihin on saatava muutoksia. Muuten olemme pulassa, Turun kihlakunnan poliisipäällikkö Tapio Huttunen sanoo.
Käytännön työt ovat Turun poliisilta sujuneet tähänkin asti ongelmitta, sillä asiakkaita on pystytty palvelemaan sekä suomeksi että ruotsiksi.
- Kentällä kielivaikeuksia ei ole, Huttunen toteaa.
Joissakin muissa ammateissa saatetaan tarvita usean kielen osaamista. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä edellytetään usein ruotsin ja englannin taitamista.
- Käytän melkein päivittäin muita kieliä kuin suomea. Etenkin ruotsia tarvitsen työssäni paljon. Oman alan sanaston hallitseminen on tärkeätä, myyjä Pauliina Aho sanoo.
Työntekijä voi hyötyä useamman kielen puhumisesta myös rahallisesti. Aho saa kielilisää osaamisestaan.
- Hieman suurempaan palkkaan on tottakai tyytyväinen, mutta kyllä tässä työssä pelkällä suomellakin pärjää hienosti. On tosin hyvä, että talossa on myös muita kieliä puhuvia, Aho selvittää.
Kielitutkinto näyttää osaamisen
Turun ammattikorkeakoulussa torstaina järjestetyssä Työelämän kielitaito -seminaarissa käsiteltiin laajasti työmarkkinoiden kielivaatimuksia. Yksi keskeisimmistä seminaarin asioista olivat kielitutkinnot, joiden avulla voi saada todistuksen omasta osaamisestaan.
Työelämän kielitaitoa mittaamaan laaditun yleisen kielitutkinnon ei ole tarkoitus keskittyä kieliopilliseen osaamiseen.
- Tärkeintä on, että viesti menee perille. Kieliopillisiin asioihin ei tutkinnossa kiinnitetä paljon huomiota, kertoo tutkija Ari Huhta soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.
Kielitaidosta kertovan todistuksen avulla voivat työnhaun tulokset parantua, ja kansalaisuutta haettaessa täytyy maan kieli myös osata.
Maahanmuuttajilla on oltava virallinen todistus, joka näyttää suomen tai ruotsin olevan hallinnassa, jotta kansalaisuus voidaan myöntää.
