Opiskeluoikeuden rajauksesta alkaa vääntö
Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä yrittää sopia perjantaina paljon huomiota herättäneestä opiskeluoikeuden rajaamisesta yliopistoissa.
Opetusministeri Tuula Haataisen (sd) ajamassa mallissa viiden vuoden tutkintoa saisi suorittaa seitsemän vuotta ja sen päälle tulisi vielä poissaolovuosia. Ministerit käsittelevät samalla myös kulttuuriministeri Tanja Karpelan (kesk) ajamaa opintolainavähennysmallia, kerrotaan ministeriölähteistä.
Jos Haatainen, Karpela ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) pääsevät sopuun, viedään opiskeluoikeuden rajausta ja opintolainavähennystä eteenpäin rivakalla tahdilla. Lakiesitys asiasta pyritään antamaan eduskunnalle pian.
Rkp on suhtautunut opiskeluoikeuden rajaukseen varauksella. Puolueesta kuitenkin arvioidaan, ettei se voi asiaa yksin pysäyttää, jos muut ryhmät ovat sen valmiita hyväksymään.
Tavoitteena on ollut, että opiskeluoikeuden rajaus ja opintolainavähennys koskisi ensi syksynä opintonsa aloittavia.
Aikaa käytännössä yhdeksän vuotta
Haataisen ajaman perusmallin mukaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla olisi oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Se tarkoittaa, että viisivuotisen tutkinnon suorittamiseen voisi kuluttaa kaikkiaan seitsemän vuotta.
Sen päälle tulisi vielä poissalovuosia niin, että käytännössä viiden vuoden tutkintoon voisi kuluttaa ilman erityisiä lupia kaikkiaan yhdeksän vuotta.
Jousto johtuu siitä, että opintojen enimmäisaikaan ei laskettaisi poissaoloa, minkä syynä olisi esimerkiksi asevelvollisuus, äitiys, isyys tai vanhempainvapaa. Enimmäisaikaa ei kuluttaisi muukaan, pituudeltaan enintään kaksi vuotta kestävä poissaolo, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Yliopisto voisi antaa vielä lisäaikaa sellaiselle opiskelijalle, joka ei ole tehnyt tutkintoaan vaaditussa ajassa. Sitä varten opiskelijan pitäisi kuitenkin esittää tavoitteellinen ja hyväksyttävä suunnitelma opintojensa loppuun saattamiseksi. Ylipistojen harkinnassa olisi se, annetaanko opiskelijalle lisäaikaa.
Karpelan ajamassa mallissa opintolainasta pyritään tekemään entistä houkuttelevampi uudenlaisen verovähennyksen avulla. Samalla valtiontakaus nostettaisiin 300 euroon kuukaudessa.
Opintolainavähennys olisi 30 prosenttia opintojen päättymislukukauden lopun opintolainan osasta, joka nousee yli 2 500 euron omavastuun. Lainapääomaan puolivuosittain lisättyjä korkoja ei kuitenkaan otettaisi vähennyksessä huomioon. Ne on voitu vähentää verotuksessa jo opiskeluaikana.
