Yli kymmenen tuhatta suomalaista on palvellut Kyproksessa YK:n sininen baretti ja kypärä päässään vuodesta 1964 lähtien. Edellisen vuoden lopulla saaren väestönosien kesken oli puhjennut verisiä väkivaltaisuuksia, joita YK saapui hillitsemään.
YK:n suomalainen pataljoona, YKSP-1 tuli Kyprokseen keväällä 1964 useassa erässä, ja eniten huomiota herätti polkupyörämarssi brittien tukikohdasta Dhekeliasta, etelärannikolta, Nikosiaan.
Suomen hallituksen päätöksellä Finbattin pääosa kotiutettiin 1977. Siitä lähtien YK:n tukikohdassa, Nikosiassa on ollut suomalaisen yksikön, FinConin komentaja ja lisäksi alaisinaan muutama mies Suomesta. Joskus on ollut puolen tusinaa ammattimiestä rakennus- ja huoltotöissä.
FinCon on "virkaiässä" vanhin UNFICYP:n yksiköistä. Jonkinlainen tasapainoajattelu YK:ssa on tarkoittanut suomalaisten läsnäolon säilyttämistä, puolueettoman valtion lipun näkymistä, vaikka kylmä sota jo ehti päättyä.
UNFICYP valvoo 180 km pitkää vihreää linjaa. Sen pohjoispuolella Turkin armeija miehittää kyproksenturkkilaisten asuttamaa aluetta 1974 lähtien.
Rauhanturvaajia on Kyproksessa viime vuodet ollut runsaat 1 250. YK:n pääsihteerin Kofi Annanin rauhansuunnitelman kaaduttua kansanäänestyksessä kyproksenkreikkalaisten puolella UNFICYP:n vahvuus supistetaan tammikuun aikana noin 860 henkilöön. Kansallisuuksia on edustettuina kaikkiaan kolmetoista. Eniten väkeä on nyt Britanniasta, Argentiinasta, Unkarista ja Slovakiasta.
