MIKA RAJALA
Ikärakenteen muuttumisen kuntataloudelle aiheuttamat paineet koskevat suurista suomalaisista kaupungeista ensimmäisenä Turkua. Yli 65-vuotiaiden osuus Turun väestöstä on 16,6 prosenttia, kun luku Tampereella on 15 ja Helsingissä 16,6.
Vanhusten hoitoon liittyvien palveluiden kysyntä lisääntyy ja toisaalta koulu- ja päiväkotipalveluiden kysyntä vähentyy.
- Tämä on haaste kaupungintaloudelle, mutta jos löytyy ajoissa valmiutta riittäviin muutoksiin, haasteista kyllä selvitään. Ikärakenteen muutos vaatii varojen uudelleen kohdentamista ja eri asioiden priorisointia, sanoo Turun kaupungin talousjohtaja Matti Wendelin .
Hyvin todennäköisesti priorisointi ja kohdentaminen tarkoittavat suomen kielellä koulu- ja päiväkotiverkon supistamista - ennemmin tai myöhemmin. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että syntyvyys laskee ja kouluikäisten määrä vähenee.
- En virkamiehenä halua tietenkään ottaa kantaa siihen, millä aikataululla päätöksiä on tehtävä, mutta sanotaanko näin, että uudella valtuustolla on väestörakenteen muutoksen aiheuttamat päätöksenteon haasteet yhä konkreettisemmin edessään, Wendelin muotoilee.
Menojen kasvua hidastetaan
Turun kaupungin uudessa budjettikirjassa kaupungin opetustoimen menojen kasvun odotetaan maltillistuvan vuosina 2006 ja 2007 parin prosentin tasolle. Vielä tänä vuonna menot kasvavat edellisvuodesta viitisen prosenttia.
Vuosina 1995-2003 koko Varsinais-Suomessa oppilaskohtaiset menot kasvoivat juuri viiden prosentin vuosivauhtia, mikä oli myös koko maan oppilaskohtaisten kustannusten keskimääräinen nousuvauhti.
Kustannusten nousun hidastaminen pariin prosenttiin ei välttämättä merkitse leikkauksia, mutta tiukkaa kulukontrollia se ainakin vaatii.
Pelkästään tulosopimusten mukaisten palkankorotusten takia kaupungin opetustoimen palkkamenot kasvavat uudella sopimuskaudella keskimäärin parin prosentin vuosivauhtia.
Veroja ei voi korottaa
Lisääntyviä menoja olisi mahdollista hoitaa myös verojen korotuksin. Wendelinin mielestä tämä ei ole perusteltua ainakaan ensisijaisena vaihtoehtona.
- Ei näitä asioita veroilla hoideta. Kyllä konstien on oltava joitakin muita. Verokilpailu koskettaa myös Turkua.
Verotulojen hankkiminen on viime vuosina ollut Turulle ja muille kaupungeille sekä kunnille haaste.
Kunnallinen veroprosentti on Turussa 18, mutta todellinen veroaste, niin sanottu efektiivinen veroaste, on tippunut 14:ään, kun kunnallisesta verotuksesta tehtävät vähennykset ovat lisääntyneet.
Kaupungin verokertymä elää myös talouskasvun mukana. Kuta ripeämpi talouskasvu, sitä parempi verokertymä.
- Näköpiirissä ei ole talouskasvun nopeaa piristymistä, vaan vaarana on, että talouskasvu jää Euroopassa parin prosentin kieppeille. Suurin uhka lähitulevaisuudessa onkin siinä, miten kaupungin rahoituspohja turvataan, jos vaikkapa talous ei kasva lainkaan.
Ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että kaupungin meno- ja tuotantorakennetta on mahdollisuus karsia hyödyntämällä eläkepoistumaa.
Tarkalleen vuotuista eläkepoistumaa ei kuitenkaan tiedetä, sillä uudistuva eläkejärjestelmä kannustaa venyttämään eläkkeelle lähtöä. Näin ollen mahdollisten säästöjen suuruutta on etukäteen vaikea arvioida.
Ennusteet epävarmoja
Pitkän aikavälin suunnitelmissa on runsaasti epävarmuustekijöitä, mutta varmaa on se, että väestön ikääntymisen takia vanhustenhoitoon liittyvien palveluiden kysyntä lisääntyy.
Valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan vanhustenhoitoon liittyvien palveluiden menot kaksinkertaistuvat vuodesta 1997 vuoteen 2030 mennessä.
Wendelin huomauttaa kolikon toisesta puolesta.
- Ikääntyvällä väestöllä on tulevaisuudessa enemmän varallisuutta.
Tällöin erinäisten palvelumaksujen käyttöönotto on mahdollista.
