MIKA HORELLI
Yhä useampi amerikkalaistuomari on ryhtynyt kyseenalaistamaan langettamiensa tuomioiden ankaruuden järkevyyttä. Useissa osavaltioissa säädetyt lait eivät kuitenkaan jätä tuomareille valinnanvaraa, vaikka vuosikymmenten vankilatuomio pikkurikoksista sotisi oikeustajua vastaan.
Antaessaan 55 vuoden vankilatuomion marihuanan myymisestä tuomitulle Weldon Angelosille Salt Lake Cityssa, tuomari Paul Cassell ilmoitti saman tien ryhtyvänsä itse kaikkiin mahdollisiin toimiin puolustuksen avustamiseksi, jotta 25-vuotiaan Angelosin tuomio saataisiin vetoomustuomioistuimessa kumotuksi.
- Tässä ei ole mitään järkeä, tuomari Cassell sanoi suoraan oikeuden istunnossa.
- Mutta minun on noudatettava lakia ja annettava sen mukainen minimituomio.
Utahissa säädetyn lain mukaan myös ensimmäistä kertaa mietojenkin huumeiden myynnistä kiinnijääneille on annettava vähintään viiden vuoden tuomio ja jos syytetty kantaa tapahtumahetkellä asetta, tuomio on 25 vuotta. Weldon Angelos tuomittiin kolmesta huumeidenmyyntikerrasta, joista kahdella hänellä oli mukanaan ase. Tuomiota ei lieventänyt se, ettei Angelos koskaan uhannut aseellaan ketään ja huumeiden ostaja oli peitetyössä toiminut poliisi, joka itse oli provosoinut Angelosin välittämään hänelle marihuanaa. Syyttäjän edustajan mukaan 55 vuoden minimituomio on aivan paikallaan koska Angelos muodosti uhan yhteiskunnalle ja "oli kantaessaan asetta valmistautunut tarpeen vaatiessa tappamaan ihmisiä".
Huippuankarat tuomiot otsikoihin
Angelosin tapaus kuvaa hyvin yhtä amerikkalaisen oikeustajun pimeää puolta, hyvin menestyvän keskiluokan ääniä kalastavien poliitikkojen mielellään ylläpitämää kuvitelmaa siitä, että joistakin yksittäisistä rikoksista säädetyt ylipitkät vankeustuomiot todella estäisivät tehokkaasti rikollisuutta. Vaalit toisensa jälkeen ehdokkaat lupaavat puuttua milloin mihinkin rikollisuuden lajiin taatakseen "turvalliset kadut" kunnollisille veroa maksaville amerikkalaisille. Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa on voimassa näitä niinkutsuttuja pistelakeja, joiden mukaan annetut rangaistukset eivät ole eri rikoksista annettuja rangaistuksia vertailtaessa missään johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa. Utahin tapauksessa kuvaavaa on, että lain mukaan harkitusta murhastakin voi selvitä 25 vuoden vankeudella.
Utah ei ole ainoa osavaltio, jossa lain määräämät huippuankarat tuomiot ovat nousseet otsikoihin.
Kaliforniassa on vuodesta 1994 ollut voimassa niin kutsuttu kolmen kerran laki, jonka mukaan kolmannen kerran tietyistä rikoksista kiinnijääneet tuomitaan automaattisesti vähintään 25 vuoden vankeusrangaistukseen ilman mahdollisuutta anoa armoa. Kansalaisoikeusliike ja osa kalifornialaisista tuomareista on kampanjoinut jo pitkään lain kumoamiseksi, mutta marraskuun vaaleissa enemmistö osavaltion äänestäjistä hylkäsi ehdotuksen kolmen kerran lain kumoamisesta. Kalifornian osavaltion vankimäärä kasvoi vuoteen 2000 mennessä 20 vuodessa 23 500 vangista 162 000 vankiin joista 42 000 on tuomittu kolmen kerran lain perusteella. Myös amerikkalainen piilorasismi näkyy luvuissa. Lain perusteella on tuomittu 17 kertaa enemmän mustia kuin valkoisia amerikkalaisia.
Asiaton laki pysyi voimassa 25 vuotta
New Yorkin osavaltion senaatti hyväksyi joulukuun alussa lainmuutoksen, jolla lievennettiin jo 30 vuotta voimassa olleita, Yhdysvaltain tiukimpina pidettyjä huumelakeja. Rockefellerin laeiksi kutsuttujen lakien mukaan jopa ensikertalaisille saatettiin langettaa lievienkin huumausaineiden hallussapidosta vähintään 15 vuoden vankilatuomio. Kiisteltyjen lakien nimi johtuu niiden säätämisen aikaisesta New Yorkin osavaltion kuvernööristä Nelson Rockefellerista.
Tutkijat havaitsivat Rockefellerin lait virheeksi jo muutamassa vuodessa niiden säätämisen jälkeen. Huumeiden käyttö ei vähentynyt, mutta tuomioistuimet alkoivat työntää vankiloihin tuhansia huumeisiin sekaantuneita pikkurikollisia tai huumeiden käyttäjiä, joiden olisi vankilan asemesta pitänyt päästä vieroitushoitoon. Debattia lakien muuttamisesta on käyty jo 25 vuotta, mutta jokainen aikaisempi yritys lieventää niitä on kilpistynyt siihen, ettei kukaan poliitikko halua ottaa vastuuta päätöksestä, joka seuraavissa vaaleissa voitaisiin tulkita rikollisten suosimiseksi.
Nyt aikaansaatu lievennys pääsääntöisesti puolittaa aikaisemmat tuomiot. Vangit ja heidän omaisensa ovat kuitenkin kritisoineet uutta lakia siitä, että sen perusteella vain murto-osa jo tuomionsa saaneista vangeista voi anoa rangaistuksensa lieventämistä.
