Tallinnalainen Kadri Osula heittelee likomärkiä kirjoja, huonekaluja ja muuta irtainta ulos ikkunasta Lootsikatu kymmenessä Pärnussa. Kadri tyhjentää isänsä ja tätinsä kanssa 91-vuotiaan isoäitinsä asuntoa viikon takaisen myrskyn jäljiltä.
- Mummi pelastui, kun yläkerran nuoripari kantoi hänet viime hetkellä asuntoonsa. Hän on niin pieni ihminen, että puolentoista metrin korkeudelle huoneistossa noussut vesi olisi muuten hukuttanut hänet, Kadri kertoo työn lomassa.
Naapuritalossa entinen merimies Enn Iir kokoilee polttopuita tontillaan ja yrittää kuivatella lähes kokonaan veden alle jäänyttä autoaan. - Oli kumma näky myrskyaamuna, kun puutarhassa seilasi veneitä ja keulat kolkuttelivat ikkunaan. Seisoin keittiön pöydällä, ja vaimoni taiteili sohvan selkänojalla, kun pelastusmiehet tulivat hakemaan meitä, hän kertoo.
Enn Iir suhtautuu tulvavahinkoihin rauhallisesti, sillä meri vierailee pärnulaiskodeissa aika-ajoin - mutta ennakkoon ilmoittamatta. Iir on hyvin tyytyväinen ripeään pelastustoimintaan ja erityisesti siihen, että kaupunki on toimittanut asukkaille kuivia halkoja.
- Tosin merikin toi puita pihaani, mutta ne ovat märkiä, Enn Iir sanoo myrskynjälkeisen ajan ensimmäisen pakkasyön aamuna.
Tulvauhkaa ei torjuttu
Ensimmäiset valokuvat myrskyn aiheuttamista tulvista ovat vuodelta 1923. Pärnu Postimees julkaisi ne viikonvaihteessa ja palautti mieliin, että tulvia Pärnussa on koettu myös1924, 1930, 1967 ja 2001. Nyt vesi nousi kuitenkin korkeammalle kuin ennen.
Tästä huolimatta Pärnun kylpylähotellit ovat hivuttautuneet yhä lähemmäksi merta.
Hotellien tai asuinalueiden suojaksi ei ole kuitenkaan rakennettu meriveden pitävää suojavallia tai muuria.
Pärnu on erityisen arka vedennousulle, koska Pärnunlahti ahtautuu sumpuksi kaupungin edustalle, mihin myös Pärnujoki laskee vetensä.
Tuorein myrsky sulki kuusi Pärnun kylpylähotellia. Niissä ponnistellaan kiivaasti toiminnan käynnistämiseksi uudelleen.
Esimerkiksi suomalaisten suosima Tervis-Paradiis-kylpylä avasi jo allasosastonsa viime viikon lopulla, mutta hotelli on yhä kiinni.
Pärnu toipuu talkootyöllä
Pärnu näyttää yllättävän siistiltä viikko sitten riehuneen myrskyn ja lähes kolmimetrisen vedennousun jälkeen.
Suurista tuhoista kertovat kaatuneiden ikivanhojen puiden kannot, peltikattojen riekaleet kerrostalojen pihoilla sekä puistoissa haravoineen ja kottikärryineen ahertavat pärnulaiset.
Rantahotellit saadaan lähiviikkoina auki, mutta varsinkin puulämmitteisten omakotitalojen kuivattaminen kestää vielä kauan. Kadri Osulan isoäiti ei enää voi palata asuntoonsa. Enn Iir jatkaa kuitenkin asumistaan tsaari Nikolai II:n aikaan 1886 valmistuneessa puutalossa.
- Silloin osattiin rakentaa kunnon perustukset ja ymmärrettiin meren arvaamattomuus. Minä kuivattelen tätä taloa jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa isoin vahinko oli se, että vaimoni vilustui pahoin, Enn Iir kertoo.
Helsinkiläisellä Juhani Murrolla on kesäasunto samassa talossa. Murto hankki asunnon viime syksynä tietämättä mitään meren oikkuilusta.
- Oli se aikamoinen sokki kuulla, että asunnossa on vettä. Minä kyllä selviän tästä taloudellisesti lähes säikähdyksellä, mutta monille virolaisille vahinkojen korjaaminen voi olla ylivoimaista, Murto pahoittelee.
Pärnun alueella noin 1 600 taloutta kärsi myrskyvahingoista. Suuria tuhoja koitui myös mm. Saarenmaalla ja Haapsalussa. Viron hallitus arvioi vahinkojen suuruudeksi ainakin 35 miljoonaa euroa. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät korvaa myrskyvahinkoja.
