RITVA SETÄLÄ
Vuodenvaihteesta lähtien kotitalousvähennystä saa myös omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien luona tehtävästä työstä. Laajennus helpottaa sekä kotona asuvien vanhusten että vanhemmistaan huolta kantavien työssäkäyvien tilannetta.
Pienituloisilla vanhuksilla ei ole ollut varaa hankkia itselleen kotitalouspalveluja, eikä niitä kunnista saa kuin huonokuntoisimmille. Kun vähennysoikeus laajenee, moni työssä käyvä voi rahalla osallistua ikääntyvien vanhempiensa hoitamiseen. Vanhus voi tämän ansiosta ehkä asua omassa kodissaan nykyistä pidempään.
Toimitusjohtaja Matti Nieminen turkulaisesta Loisto Kotipalvelusta näkee laajennuksen olevan vahva viesti siitä, että on ihan sallittua käyttää näitä palveluja.
Nykyään suurin käyttäjäryhmä on lapsiperheet, joista molemmat vanhemmat ovat töissä. Yleisimmin tilataan kotisiivousta. Jonkin verran vanhukset tai sairaat tilaavat itselleen asiointiapua.
- Paljon meille tulee soittoja huolestuneilta lapsilta, että kukaan lapsista ei asu Turussa ja meidän vanha "jäärä" haluaa asua kotonaan. Jatkossa syntyy iso sektori siitä seurannasta, että mitä sille yksin asuvalle kuuluu, Nieminen ennustaa.
Hinnasta apu ei hänen mukaansa ole kiinni: Vähennys mukaan laskien palvelun tilaajalle jää maksettavaa 10-11 euroa tunnista. Jos esimerkiksi lapset ostavat iäkkään vanhempansa kaksioon kahdesti kuussa parin tunnin siivouksen, maksettavaa tulee 40 euroa, jonka sisarukset voivat jakaa.
Laajennuksen ennustetaan kasvattavan hoiva- ja hoitotyön osuutta kotona teetettävästä työstä.
Turun verotoimistosta henkilöverotuksen asiantuntija Susanna Uusitalo sanoo, että vähennyksen kohteena olleista palveluista vain kymmenisen prosenttia on ollut hoivatyötä.
Noin tuhat työntekijää lisää?
Vähennyksen vuotuinen maksimi on jatkossakin 1 150 euroa 100 euron omavastuun ylittävästä määrästä. Maksetuista palkoista voi jatkossa vähentää 30 prosenttia 10 prosentin sijaan sekä entiseen tapaan pakolliset sosiaalimaksut. Korotuksen jälkeen työntekijän työllistämiskustannuksista lähes puolet kustannetaan verovaroin.
Muutos yhdenmukaistaa palkatun työntekijän ja firmasta ostetun palvelun verokohtelua.
Kotitalousvähennyksen laajennus tuo työpaikkoja matalapalkka-aloille, joilla tuen tarve on suurin.
Valtio on arvioinut laajennuksen vanhemman polven kotiin aiheuttavan noin 5 miljoonan euron verotulomenetyksen ja vähennysprosentin nostamisen 10:stä 30:een 10 miljoonan euron verotulomenetyksen.
Työministeriöstä neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen laskee, että yhteensä nämä 15 miljoonaa vastaavat suunnilleen tuhatta henkilötyövuotta.
Tuhannen työpaikan lisäys olisi merkittävä, kun ennestään kotipalveluyritykset työllistävät lähes 7 000 ihmistä.
Todelliset työllisyysvaikutukset riippuvat tietysti osin siitä, miten paljon ihmiset lisäävät kotipalvelujen käyttöä.
Vähennyssumma kaksinkertaistunut
Kotitalousvähennys voi Tiaisen mukaan kasvaa suurestikin: Ensinnäkin remonttien tarve on kasvussa, mitä ruokkii väestön vaurastuminen ja vapaa-ajan lisääntyminen. Toiseksi koko ajan vähennyksen tunnettavuus lisääntyy. Kolmanneksi vanhusväestön kasvu ja kuntatalouden rahoitusongelmat luovat kotihoitoon suurenkin kasvupotentiaalin. Tarpeeseen vastataan sekä kotitalousvähennyksellä että vanhuspalveluseteleillä.
Loisto Kotipalvelusta vahvistetaan, että tunnettavuus on puutteellista: vain noin puolet heille soittavista tuntee systeemin.
Viranomaisille tärkeää on, että kotitalousvähennyksellä pystytään suitsimaan harmaata taloutta. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtinen on todennut, että vähennys on osoittautunut täsmäaseeksi palvelualan työllisyyden edistämisessä ja harmaan talouden purkamisessa. Laajennus vanhempien kotona teetettyihin palveluihin oli askel oikeaan suuntaan - ja seuraava olisi korottaa vähennyksen enimmäismäärää.
Kotitalousvähennystä käytti 2002 noin 89 500 ja viime vuonna noin 143 000 taloutta, eli kasvua oli 61 prosenttia. Turussa vähennystä käytti 2003 lähes viisituhatta taloutta. Taloustutkimuksen mukaan käyttöaikeita oli joka kuudennella eli 350 000 taloudella.
Vähennyksiä myönnettiin 2002 noin 42,5 miljoonaa euroa, viime vuonna jo 91,2 miljoonaa euroa.
