ARI NIEMI
Nykymuotoiselle laajalle ja laajentuvalle Euroopan unionille ei ole luvassa pitkää eikä ruusuista tulevaisuutta. Turkulainen Jean Monnet -professori Esko Antola ennustaa, että EU jakautuu erilaisiin ja eritasoisiin kerroksiin.
Antolan hääkakkumallissa kolmannen ja ylimmän kerroksen muodostavat kaikkein pisimmälle integraatiossa menevät maat.
- Mukana ovat perustajakuutoset ja muut EU:n ystävät, Antola sanoo.
EU:ta koossa pitävien ystävien kakkukerrokseen Antola laskee mukaan myös Suomen, Itävallan ja Portugalin, ehkä Unkarinkin.
Kakun keskimmäinen kerros rakentuu Emu-maiden ja yhteisvaluutan ympärille.
Pienin yhteinen EU-nimittäjä löytyy kakun pohjakerroksesta. Kaikille 25-30 EU-maalle yhteistä ovat sisämarkkinat, vähimmillään tulliliitto, jos Turkin kohdalla tehdään poikkeuksia jopa sisämarkkinasääntöihin.
Antolan malli tarkoittaa sitä, että suurelle osalle EU-maista jäsenyys ei merkitsisi juuri sisämarkkina-aluetta enempää. Hän muistuttaa, että unionilla pitää olla yhteinen arvopohja. Sellainen on hänen mielestään häviämässä.
- Nykyisessä muodossa EU:lle ei voi kovin pitkää tulevaisuutta ennustaa, sillä unionin perusajatus nojaa kuuden maan hiili- ja teräsyhteisöön, Antola sanoo.
Antola on ollut ensimmäisiä EU-jäsenyyden puolestapuhujia koko Suomessa. Hänen mukaansa Suomi pääsi rikkaiden maiden hyvässä seurassa unionin jäseneksi. Neuvottelutkin sujuivat ennätysvauhdilla esimerkiksi Baltian maihin verrattuna. Efta- ja Eta-taustasta oli suuri hyöty.
Jos Suomi olisi runsaat kymmenen vuotta sitten noudattanut Norjan esimerkkiä ja jäänyt ulkopuolelle, jäsenyys olisi Antolan mukaan vain siirtynyt. Suomen jäsenyys olisi nyt vasta kahdeksan kuukauden ikäinen.
- Olisimme neuvotelleet EU:n köyhimpien maiden kanssa. Olimme aikanaan EU:n kannalta kiinnostavassa maaryhmässä. Saimme silloin paremmat ehdot, Antola toteaa.
Mikä sitten on muuttunut Suomen kansainvälisessä asemassa kymmenen vuoden aikana? Antolan mukaan kaikki.
- Muu maailma tarkasteli meitä ennen pienenä puolueettomana maana. Nyt meitä katsotaan ennen kaikkea EU-maana ja Emu-maana. Venäjän suhtautuminen on tästä hyvänä esimerkkinä.
Euro tuonut vakautta
Antola muistuttaa, että Suomen ulkomaankaupasta on 47 prosenttia muuta kuin EU-kauppaa. EU:n ääni painaa silti muuallakin.
- Meille on valtavan tärkeää, minkälainen ääni EU:lla on maailmantaloudessa.
Antolan mielestä jäsenyysneuvotteluissa oli yllättävintä se, että puolueettomuudesta ei edes neuvoteltu.
Siitä selvittiin julistuksella ja EU:n vastajulistuksella. Suomi sitoutui Maastrichtin sopimuksen velvoitteisiin.
Puolueettomuudelle ei EU:nkaan puolella laskettu paljon painoarvoa.
- Vuonna 1991 komission Suomea koskevassa maaraportissa puhuttiin "puolueettomuudesta tai mitä siitä on jäljellä", Antola muistelee.
Antola on pääosin tyytyväinen Suomen aikaansaannoksiin. Emu ja euro ovat tuoneet tarpeellista vakautta. Tuoli-teoriaa on noudatettu, joten Suomi on päässyt istumaan päätöspöytien ääreen. Tosin vuoden 2000 jälkeen isot maat ovat korottaneet ääntään.
Kunniaa hyville virkamiehille
Hyveeksi Antola laskee sen, että Suomi liittyi heti alusta EU:n ystävien, perinteisten pienten maiden rintamaan ja ryhtyi korostamaan vahvoja instituutioita. Ruotsi valitsi toisen, jäsenvaltioiden vahvuutta korostavan tien.
Antola pitää menestyksenä myös Suomen puheenjohtajakautta syksyllä 1999.
Kunniaa hän jakaa virkamiehille ja silloiselle pääministerille, Paavo Lipposelle (sd).
- Onneksi meillä sattui olemaan Antti Satuli , Antola muistelee keväällä 2003 menehtynyttä valtiosihteeriä.
Nykyisin Suomen pankin pääjohtajana toimivan Erkki Liikasen Antola luokittelee samaan vaikuttajasarjaan.
Kaikessa ei kuitenkaan ole onnistuttu. Antolan mielestä pahiten on pielessä unionin suhde kansalaisiinsa.
- Poliittinen eliitti on tyytyväinen jäsenyyteen, yleinen mielipide on epäilevä, samoin yritysjohto.
Markkinointi-iskut tuhoon tuomittuja
Läheisyyden aikaansaanti on Antolan mukaan vaikeasti ratkaistavissa.
Kaikki markkinointikampanjat ovat hänen mielestään tuhoon tuomittuja.
- Toisaalta tyytymättömyys ei ole kanavoitunut politiikkaan sen paremmin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissakaan.
Parannettavaa olisi myös Suomen erityispiirteiden esiintuonnissa.
Esimerkiksi Natura-asioissa ja metsäsertifikaateissa unionia ei Antolan mielestä ole osattu käyttää hyväksi.
Alkavan vuoden haasteita Antola pitää mittavina. Perustuslaillinen sopimus olisi ratifioitava, budjettiraameista päästävä sopuun ja Lissabonin kilpailukykystrategialle tehtävä jotakin, jotta tavoite maailman kilpailukykyisimmästä talousalueesta toteutuu.
Tsaari ei ole aina hyvä
- Sitäkin joudutaan pohtimaan, että kannattaako aina olla niin hyvä, kun kaikki muut eivät ole, Antola viittaa esimerkiksi talous- ja rahaliiton sääntöjen noudattamiseen.
- Meillä uskotaan, että jos olemme hyviä, niin tsaarikin on hyvä. Näin ei aina ole.
Tulevista haasteista yksi suurimpia on Antolan mielestä Itämeren aseman korostaminen, alueen energiakysymykset ja lähinaapureiden epävakaus.
Itämeren rannoilla on kolmasosa EU-maista.
Antola kehottaa näitä maita hakemaan mallia EU:n Välimeri-strategiasta.
