Tsunamin tuho
ulottuu kauas
Tsunamit eli hyökyaallot voivat aiheuttaa valtavaa tuhoa osuessaan rannikolle. Mutta jos on avomerellä veneessä, hiljaisen tappajan etenemistä saattaa olla vaikea edes huomata.
Tsunami saa yleensä alkunsa maanjäristyksestä tai tulivuorenpurkauksesta, joka sysää vesimassat liikkeelle. Tsunamin syntyyn vaaditaan varsin voimakas, yli 7 richterin järistys.
Liikkeelle lähdettyään tsunami etenee syvässä vedessä huimaa, jopa 800 kilometrin tuntivauhtia. Aallon korkeus on tässä vaihessa kuitenkin ehkä vain pari metriä. Koska aallon energia ei paljoa hupene matkalla, se voi aiheuttaa muutaman tunnin kuluessa tuhoa tuhansien kilometrien päässä lähtöpisteestä.
Vuonna 1960 lähellä Chilen rannikkoa Etelä-Amerikassa sattuneen merenalaisen järistyksen aiheuttama tsunami matkasi halki Tyynenmeren ja iski muutaman tunnin kuluttua Japaniin surmaten satoja ihmisiä.
Tsunami muuttuu tuhoisaksi tultuaan avomereltä matalaan rantaveteen: ensin rantaa paljastuu suurelta alueelta veden vetäytyessä ulommas, minkä jälkeen rannalle voi iskeä hirvittävällä voimalla jopa 30-metrinen aalto.
Tuhoisin historiankirjoihin tallentunut tsunami sai alkunsa Krakatau-tulivuoren purkauksesta elokuussa 1883. Tuolloin vesimassat tuhosivat Indonesiassa satoja kyliä ja kaupunkeja surmaten noin 35 000 ihmistä.
Voimakkain järistys sitten vuoden 1964
Eteläistä Aasia sunnuntaina koetellut maanjäristys oli yksi voimakkaimmista sitten vuoden 1900, ilmoittaa amerikkalainen tutkimuslaitos USGS. Laitoksen mukaan järistys oli voimakkuudeltaan 8,9 richteriä. Vuonna 1964 Alaskaa vavisutti vieläkin rajumpi maanjäristys.
Helsingin yliopiston seismologian laitoksen erikoistutkija Matti Tarvainen uskoo, että jälkijäristykset voivat jatkua alueella viikon, jopa kahdenkin ajan.
- Myös jälkijäristykset voivat olla hyvin suuria. Aamulla kymmenen aikaan havaitsin vielä 6,0 richterin suuruisen järistyksen. Siellä seudulla on varmasti täysi rytinä päällä vielä jonkun aikaa, Tarvainen arvioi sunnuntaina.
Tarvaisen mukaan Indonesian lähettyvillä sijaitsee neljä mannerlaattaa, joiden liikkeet aiheuttavat vuosittain tuhansia eriasteisia maanjäristyksiä.
- Maapallolla sattuu viimeöisen veroisia 8,9 richterin järistyksiä noin kerran 20 vuoden aikana, hyvä jos edes niinkään usein. Kahdeksan richterin vahvuisia järistyksiä tulee yksi tai kaksi vuodessa, ja yli yhdeksän richterin järistyksiä ei ole mitattu kuin muutama.