ARI NIEMI
Euroopan unionin päätöksenteko hidastuu laajentumisten ja laajan kielivalikoiman myötä. Poliittista ongelmaa kielikysymyksestä ei kuitenkaan ole tulossa.
Näin uskoo Suomen korkein EU-virkamies, komission käännöspalvelujen pääjohtaja Juhani Lönnroth . Kielivalikoiman laajeneminen ei Lönnrothin mukaan johda poliittisiin ongelmiin.
EU:ssa on tällä hetkellä 20 virallista kieltä. Romanian ja Bulgarian liittyminen todennäköisesti vuonna 2007 tuo kaksi kieltä lisää. Jos Turkki joskus ensi vuosikymmenellä tulee mukaan, unionin virallisten kielten määrä nousee 23:een.
Turkki tosin tulee viralliseksi kieleksi jo ennen, jos Kypros yhdistyy.
- Tämä tarkoittaa, että erilaisia käännösyhdistelmiä on silloin kaikkiaan 506. On aivan mahdotonta, että EU:n sisällä voisi kommunikoida näin monella kieliyhdistelmällä, Lönnroth sanoo.
Lönnrothin mielestä EU toimii laajentuneellakin kielivalikoimalla, mutta päätöksentekokyky hidastuu. Esimerkiksi Euroopan parlamentti ei aloita asian käsittelyä, jos kaikkia kieliversioita ei ole olemassa.
Kolme työkieltä riittää EU:ssa
Jotta EU voisi toimia 23 virallisella kielellä, on Lönnrothin mielestä päätettävä, että unionin sisäisiä työkieliä ei saa lisätä. Työkielinä ovat tällä hetkellä englanti, ranska ja saksa.
Lönnrothin mukaan lisäystä ei ole näköpiirissä. Sen sijaan puhetta on ollut saksan pudottamisesta työkielten joukosta. Hanke lienee tuhoon tuomittu.
Toinen toimivuuden ehto on Lönnrothin mielestä käsiteltävien asioiden rajaaminen ja instituutioiden tehokas toiminta.
- Pitää miettiä, mikä EU:n rooli on. Onko EU:n tehtävä kaikkea? Pitää päättää, mitä halutaan, jos EU:n halutaan tekevän päätöksiä nopeasti ja kaikilla kielillä, Lönnroth muotoilee.
Lönnroth on ollut pääjohtajan virassa vuoden verran. Tänä aikana käännöspalvelujen osasto on saanut rajauksia aikaan. Esimerkiksi komission tiedonantojen maksimisivumäärä on pudotettu 15:een entisestä 37:stä. Lakitekstien perustelut on rajattu 5-10 sivuun.
- Tämä tarkoittaa tiiviimpää tekstiä.
Yksi uusi kieli tuo 60 miljoonan laskun
Käännöspalvelujen osastolle on palkattu myös toimittajia, editoijia, jotka parantavat vieraalla kielellä tehtyjen aloitteiden kieliasua.
- Näin parannetaan suhdetta ja näkyvyyttä kansalaisiin. Sitä varten täällä ollaan olemassa, Lönnroth vakuuttaa.
EU:n perussopimukset takaavat, että kansalaiset voivat kääntyä EU-instituutioiden puoleen omalla äidinkielellään. Tämä oikeus on Lönnrothin mielestä osa EU:n alkuperäistä tehtävää, rauhanprosessia, josta tulee pitää kiinni vastaisuudessakin.
- Sen sijaan ei ole ollenkaan välttämätöntä, että EU:n sisällä näitä kaikkia kieliä käytetään.
Lönnrothin johtamalla komission käännöspalveluiden osastolla on noin 2 100 virkamiestä. Koko EU:ssa kääntäjiä ja tulkkeja on hänen arvionsa mukaan noin 3 500.
Kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuvat menot ovat runsaan prosentin EU:n budjetista eli 1,2 miljardia euroa. Lönnrothin laskelmien mukaan jokainen uusi EU-kieli merkitsee noin 60 miljoonan euron lisämenoa vuodessa.
Ranska huolissaan omasta asemastaan
EU:n laajentumisten myötä unionin virallisten kielten voimasuhteet ovat muuttuneet. Kymmenen uuden jäsenmaan mukaantulo viime keväänä merkitsi saksan aseman korostumista.
Nykyisin saksa on EU:n puhutuin äidinkieli, englanti seuraa toisena ja ranska kolmantena.
Etenkin ranskalaiset ovat olleet huolissaan oman äidinkielensä asemasta. Perinteinen diplomaattikieli kun on jäämässä kolmoseksi ainakin äidinkieltä puhuvien määrällä mitaten.
- Tästä elämöidään turhan päin. Komission aloitteista kolmasosa tehdään ranskaksi ja runsaat 60 prosenttia englanniksi. Jos katsotaan, mille kielille nämä käännetään, englanti, ranska ja saksa ovat tasa-arvoisia, Lönnroth päättelee.
Hänen mukaansa komissio on täysin kaksikielinen. Siellä pärjätäkseen on osattava ranskaa.
Uudet jäsenmaat ovat Lönnrothin mukaan olleet tiukkoja kielioikeuksistaan. Kipakkaa palautetta käännösversioiden puuttumisesta on tullut muun muassa Sloveniasta, Puolasta, Unkarista ja Maltalta.
- Mitä pienempi maa, sitä tärkeämpi kielikysymys on. Maltan kielellä oli tärkeä merkitys, jotta liittymissopimus hyväksyttiin kansanäänestyksessä, Lönnroth uskoo.
Pienten kielten osaajia tarvitaan
Lönnrothin mukaan pieniltä kielialueilta on vaikea saada kääntäjävoimaa EU:n palvelukseen. EU tarvitsisi palvelukseensa runsaat sata maltan kielen taitajaa. Noin 250 000 asukkaan maassa määrä on suuri.
Suomen kielestä ei Lönnrothin mukaan pidä olla huolissaan. Turvana on muun muassa suomalainen käännöspalveluiden osaston pääjohtaja.
Lönnrothin mukaan suomi on kuitenkin menettänyt eksotiikkalisänsä, kun slaavilaisia kieliä on tullut mukaan. Esimerkiksi komission suomen kielen kursseille on ollut vaikea saada osallistujia.
Suomalaisten kääntäjien tasoa Lönnroth pitää hyvänä. Alan koulutusta annetaan muun muassa Turun yliopistossa. Lönnrothin mielestä uusille ja harvinaisille kieliyhdistelmille olisi yliopistojen koulutusohjelmissa markkinarako.
Kaikkialla taso ei ole yhtä korkea, ja väärinkäsityksiäkin sattuu. Lönnroth muistaa esimerkkitapauksen, jossa "copyright" on kääntynyt suomenkieliseen muotoon "oikeus kopioida".
