MARJA VUORELA
Kyproksen poliittinen johto on ollut epätavallisen vaitelias EU:n viime viikon huippukokouksen jälkeen. Yhtä lailla matalaa profiilia ovat pitäneet Kyproksen äärinationalistiset tiedotusvälineet, jotka kokouksen edellä vakuuttivat, että presidentti Tassos Papadopoulos käyttää tarvittaessa veto-oikeuttaan tasavallan etujen turvaamiseksi.
Syy vaiteliaisuuteen on se, että voimapolitiikan paineissa Papadopoulosilla ei ollut mitään mahdollisuutta ryhtyä uhmaamaan EU:n suuria jäseniä, joille Turkki on tärkeämpi kuin Kypros.
Presidentti vakuutti kokouksen jälkeen olevansa tyytyväinen siihen, että Turkilta saatiin edes jonkinlainen lupaus tulliliiton ulottamisesta EU:n uusiin jäsenvaltioihin.
Hiljainen paluu Brysselistä Kyprokseen loppuviikosta aamuyön tunteina kertoo kuitenkin, että saavutus oli hänenkin mielestään vähäinen; tavallisesti Papadopoulos pitää suurieleisen lehdistökonferenssin ulkomaanmatkojensa jälkeen heti lentokentällä.
Useita ehtoja
Papadopoulos lähimpineen on Kyproksen EU-jäsenyyden alusta alkaen korostanut, että Turkin on täytettävä useita ehtoja ennen kuin Kypros suostuu jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen sen kanssa. Turkin piti mm. vetää miehitysjoukkonsa ja mannerturkkilaiset siirtolaiset Pohjois-Kyproksesta. Vähitellen vaatimukset vesittyivät, ja jäljelle jäi vain se, että Turkin on tunnustettava Kypros.
Tunnustamisvaatimus tarkoittaa sitä, että Turkki tunnustaa Papadopoulosin johtaman kyproksenkreikkalaisen hallituksen koko Kyproksen hallitukseksi.
Kyproksenturkkilaiset ja varsinkin heidän vanha johtajansa Rauf Denktash korostavat, että kyproksenkreikkalainen hallitus ei edusta heitä. Heillä on oma valtionsa, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta (TRNC), jonka vain Turkki on tunnustanut.
YK tunnustaa kyproksenkreikkalaisten käsissä olevan hallituksen Kyproksen hallitukseksi, samoin EU.
Kyproksenturkkilaiset ovat olleet poissa hallituksesta 1963 lähtien, jolloin presidentti Makarios ryhtyi muuttamaan perustuslakia vastoin heidän tahtoaan.
Pettymystä presidenttiin
Keskustelu siitä, tarkoittaako Brysselissä aikaansaatu päätös tunnustamista, on ollut vähäistä Nikosiassa. Eniten äänessä ovat olleet nationalistisen äärilaidan poliitikot, jotka ovat erittäin pettyneitä presidenttiin.
Kansanedustaja Christos Clerides kiteytti saavutuksen pelkäksi tulliliitoksi Kyproksen ja miehittäjän välillä.
- Meillä ei nyt ole edes epäsuoraa tunnustusta. Perimmältään meillä ei ole mitään, ja (EU:n) hollantilainen puheenjohtajisto on vahvistanut tämän, hän sanoi.
Eurokansanedustaja Marios Matsakis tulkitsi päätöstä niin, että Turkilla ei ole nyt mitään velvollisuutta tunnustaa Kypros.
Monet maltilliset kyproslaiset ja Nikosiassa olevat diplomaatit ovat kuitenkin halunneet nähdä päätöksen ensi askeleena kohti tunnustamista.
