ALBERTO CLARAMUNT
Etelärannassa tulopoliittiset neuvottelut jatkuivat sunnuntaina perinteisen pönäkästi. Takarajat paukkuvat, ja neuvotteluja joudutaan jatkamaan ilmeisesti vielä yli maanantaiaamun.
Neuvottelut muutosturvasta etenivät kuitenkin siihen pisteeseen, että työnantaja oli illalla lyönyt pöytään omien sanojensa mukaan viimeisen tarjouksensa. Se suostui ay-liikkeen vaatimukseen, jonka mukaan irtisanottavan työntekijän saama muutosturva olisi kestoltaan 150 päivää. Työnantajan alkuperäinen tarjous oli sata päivää. EK:n neuvottelija uskalsikin jo sunnuntai-iltana tulkita, että sopimus muutosturvasta syntyy.
- Nyt olemme niin lähellä, että kyllä tästä sopimus syntyy.
Muutosturvan tarkoituksena on työllistää työttömäksi joutuva henkilö mahdollisimman nopeasti.
Jos työntekijä suostuu työvoimaviranomaisen suunnittelemaan viiden kuukauden opiskeluun, työntekijälle maksetaan tukea, joka on hieman ansiosidonnaista työttömyysturvaa korkeampi. Tuki ei kuitenkaan söisi työttömyyspäivärahan 500 päivän kestoa.
Ay-liike ei saa kanneoikeutta
Ansiosidonnaisen päivärahan päälle tuleva koulutusraha olisi EK:n esityksessä 65 prosenttia päiväpalkan ja ansiosidonnaisen päivärahan erotuksesta. Isommissa palkoissa korvaus olisi 37,5 prosenttia erotuksesta.
Työttömyysturvan päälle tulevan koulutusrahan maksaisi työnantaja kokonaan, mutta se kerättäisiin työttömyysvakuutusrahastosta. Tällöin yksittäinen työnantaja ei suoraan maksaisi irtisanomisesta sakkoa.
Irtisanovan yrityksen vastuu korostuisi kuitenkin sitä kautta, että työntekijä olisi irtisanomisaikana oikeutettu hakemaan töitä. Tällöin irtisanova yritys menettäisi osan työntekijän työpanoksesta.
Työntekijät haluavat, että irtisanova yritys osallistuisi myös työvoimaviranomaisen järjestämän koulutuksen kustannuksiin. Ay-liikettä hiertää EK:n tarjouksessa myös se, että muutosturvan vähimmäiskestoksi EK tarjoaa 20 päivää.
- Periaatteista on kuitenkin sen verran yksimielisyyttä, että sopu varmaan saadaan aikaan, SAK:sta viestitettiin.
Muissa niin sanotuissa laadullisissa kysymyksissä työnantajalla oli hyvin periaatteellinen kanta: se ei suostu ay-liikkeen malliin tilaajavastuusta eikä ay-liikkeen itselleen vaatimaan kanneoikeuteen.
Tilaajavastuussa EK ei suostu siihen, että pääurakoitsija joutuisi maksamaan alihankkijan palkka- tai sosiaaliturvamaksurästit. Kanneoikeudessa ei puolestaan ole edes kompromissimahdollisuutta.
STTK oli valmis kompromisseihin
Tuponeuvottelujen tärkeimmät kysymykset eli palkankorotukset pysyivät yhtä jumissa kuin lauantaina. EK haluaa pelkät prosenttikorotukset ja SAK sekä STTK ajavat prosenttien lisäksi senttikorotuksia. Akateemisten etujärjestölle Akavalle kelpaa prosenttilinja. Palkankorotusten tasosta ei päästy sunnuntaina neuvottelemaan lainkaan. Haarukka on 1-3 prosenttia.
Tästä huolimatta sekä SAK:n Lauri Ihalainen että STTK:n Mikko Mäenpää uhkuivat halua saada tupo tehtyä vaikka sitten aikataulua venyttämällä.
- On mahdollista mutta ei toivottavaa, että neuvotteluja käydään vielä maanantaina päivälläkin, Ihalainen sanoi.
Fagernäs oli pidättyvämpi lausunnoissaan. Hänen mukaansa neuvotteluja käydään niin kauan kuin se on mahdollista.
SAK ja STTK tekivät selväksi, ettei tupoa synny, mikäli EK pitää kiinni puhtaasta prosenttilinjasta.
STTK:n hallitus oli kuitenkin illan kokouksessaan todennut, että tuposopimusta pitää katsoa 2-3 vuoden kokonaisuutena. Jonakin vuonna niin sanotut solidaarisuuserät voisivat olla siten hyvinkin pieniä.
- Hyvä jos näin on keskusteltu. Se osoittaisi kompromissihalukkuutta, EK:sta kerrottiin
