ANNA KUUSELA
Toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset pitävät usein itseään suomalaisina, vaikkeivät edes osaisi vanhempiensa äidinkieltä suomea.
Tutkija Lotta Weckström Siirtolaisuusinstituutista painottaa, että kieli ei ole ainoa tekijä, joka rakentaa vähemmistön identiteettiä.
Ruotsinsuomalaisia haastatellut Weckström yllättyi, kuinka vähän suomen kielellä lopulta oli merkitystä.
- Suomen kielellä oli tunnearvoa - "on kiva, että poika osaa suomea" - mutta oikeassa elämässä sillä ei ollut lisäarvoa. Esimerkiksi sosiaalialalla työskentelevät eivät saa lisää palkkaa suomen kielen taidosta, vaikka suomenkielisille vanhuspalveluille on tarvetta.
Haastateltavat totesivat myös, että Suomessakin puhutaan ruotsia, ja ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin.
Weckström haastatteli tutkimustaan varten kahtakymmentä toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaista sekä heidän vanhempiaan, jotka olivat kotoisin Lapista ja Pohjanmaalta. Haastattelut tehtiin noin 30 000 asukkaan Köpingin kaupungissa Mälarinlahden rannalla.
Ruotsissa asuu yhteensä noin puoli miljoonaa ruotsinsuomalaista. Muualla tehdyissä tutkimushaastatteluissa on noussut esiin samoja asioita kuin Weckströmin tutkimuksessa.
- Ruotsinsuomalaisten identiteetti rakentuu pienistä palasista. Suomalaisuus on perheen tapoja ja varsinkin erilaisia suomalaisia ruokalajeja, Weckström kuvailee.
Sisu ja rehellisyys suomalaisuutta
Haastateltavat pitivät tärkeinä myös suomalaisiksi koettuja luonteenpiirteitä: moni korosti, että on saanut sisun ja rehellisyyden verenperintönä.
- Negatiivisia piirteitä ei mainittu lainkaan, vaikka minulla on kaiken kaikkiaan 200 tuntia haastattelumateriaalia, Weckström ihmettelee.
Suomalaisia juuria ei kuitenkaan koettu kovin tärkeiksi, eikä käytännön arkielämässä suomalaisuutta paljonkaan ajateltu.
- Suomalaisuus ei ollut suorastaan rasite, mutta kuin arvoton sulka hatussa.
Weckström korostaa, että hänen haastateltavansa ovat pieneltä paikkakunnalta, jossa suomalaisten yhteistä toimintaa on vähän. Se saattaa vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkimusta onkin tarkoitus laajentaa.
